Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
Lähetetty: 02.2.2008. / 18:52 Viestin aihe: [kampanjaraportti] Polaris: Ole meille armollinen
|
|
|
Tausta
Päätimme jatkaa roolipelailemista viime syksynä muodostuneella peliporukalla. Taustalla oli siis pari peliä Zombeja! Ovella! sekä Under the Bediä. Päädyimme pelivalintakeskustelussa aika nopeasti Polarikseen: Ville ja Miika olivat lukeneet sen sääntökirjaa, peli vaikutti kiinnostavalta ja peli näytti sopivalta vaihtoehdolta kolmelle pelaajalle (Jani tai Jussi voisivat tulla mukaan neljänneksi pelaajaksi silloin kuin ehtivät – myöhemmin kävi ilmi, että Jussi perääntyi suosiolla, joten pelaisimme joko kolmistaan tai nelistään). Äänet Polariksen ja vaihtoehtomiljöö Thou Art But A Warriorin menivät niin tasan, että heitimme asiasta kolikkoa, joka puolsi Polariksen perusmiljöötä. Tämä oli muuten se taannoinen kristillinen ropeporukka, mutta kun huomasin joka tapauksessa tunkevani kristillistä tematiikkaa taiteeseeni ja tulkitsevani taidetta kristillisen maailmankatsomuksen läpi, ei tästä tarvinnut tehdä mitään erillistä, kaikkia velvoittavaa periaatetta.
Päätimme samalla kertaa pelailla seuraavana sunnuntaina, joten minulla oli muutama päivä aikaa lukea sääntökirja uudelleen läpi, tehdä alleviivauksia ja marginaalimerkintöjä, kääntää keskeiset termit, etsiä netistä muutamia peliapuvälineitä (kuten Temppelin erinomainen vuokaavio) ja kirjoittaa sääntöyhteenveto sekä silmäillä pelistä käytyjä Forge-keskusteluja satunnaisten neuvojen varalta.
Päätin myös ruveta nauhoittamaan pelikertojamme. Näin säästyisin muistiinpanojen tekemisen vaivalta ja saisin kokonaisuuden talteen, en vain omaa näkökulmaani siitä. Teoriassa olisi kai mahdollista julkaista paloja nauhasta joskus esimerkkipelin muodossa, mutta oikeasti kyllä lähinnä halusin testata lainaksi saadun minidisk-soittimen äänityskelpoisuutta.
Mietin tässä myös, miten kirjoittaisin tätä kampanjaraporttia. Nauhoitus kun toisaalta tarjoaa valtavan informaatiomäärän. Kun itse selvittelen itselleni nauhan sisältöä, teen huomioita pelifiktiosta (mitä siinä tapahtuu), pelimekaniikasta (miten se toimii) ja itse pelaamisesta (miten me pelaajat olemme vuorovaikutuksessa). Taidan kirjoittaa tänne tiivistelmän tuosta ensimmäisestä kohdasta, jotta peliryhmäni voisi tarkistaa pelin aiempia tapahtumia ja erinäisiä huomioita kahdesta muusta kohdasta sen mukaan, mistä voisin kuvitella olevan iloa muille foorumin lukijoille.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
Viimeinen muokkaaja, Sam! pvm 03.2.2008. / 17:08, muokattu 1 kertaa
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 02.2.2008. / 18:55 Viestin aihe:
|
|
|
Ensimmäinen pelikerta: Hahmonluonti
Miikan hahmo on Tarazed, ritarialokas Tähtien ritarikunnan riveissä. Hän on oikeasti senaattori Ferkabin vakooja ja toivottomasti rakastunut senaattorin tyttäreen, Sagittaan. Miikan oman näkemyksen mukaan Tarazedin juttu on Saruman-kompleksi: Halutessaan puolustaa kansan etua hän alkaa venyttää sallittuja keinoja yhä enemmän.
Ville pelaa Rigeliä, enemmän hallinto- ja tutkimuspuoleen taipuvaista ritaria. Rigel kuuluu viime aikoina huonoon valoon joutuneeseen tähtikulttiin. Hänellä on myös Cassiopeian suvulta saadut tähtisiivet.
Sami (siis minä) tein hahmokseni Hamalin, joka joutui yllättäen lipunkantajan (vastaa noin prikaatikenraalia tai legaattia: samassa asemassa tai yläpuolella ei siis ole montaa miestä) asemaan hänen isänsä kuoltua. Hän vapisee vastuunsa alla. Tukemassa häntä on läheinen aseenkantaja Alshain.
Ensimmäisessä kohtauksessa Tarazed otti antautuneen demonin mukaansa ja vei sen pääsihteeri Hekan luo. JA KATSO, demonologina Tarazed tajusi yhtäkkiä, että demoni Tir'nagh olikin demoniruhtinas. Tarazed onnistuu saamaan pedon aisoihin ja hyötymään siitä, MUTTA VAIN JOS Tarazed uskoo riskin olevan ottamisen arvoinen ja VAIN JOS Heka jättää asian Tarazedin vastuulle. MUTTA VAIN JOS Heka antaa Tarazedille kolme päivää aikaa saada tuloksia, ennen kuin hän määrää demonin tapettavaksi. JA NIIN SIINÄ KÄVI. (15 min.)
Rigelin esittelykohtauksessa taivaalle oli syttynyt uusi tähti, joka lauloi omaa lauluaan. Cassiopeia selittää Kointähden olevan viestintuoja, sillä tähdet ovat katoamassa auringon tieltä. Rigel unohtuu katselemaan tähteä, eikä lähde ritarien mukana taisteluun. Tähden laulun selvittäminen tuntuu tärkeimmältä – se kutsuu Rigeliä nimeltä. (12 min.)
Hamalin ensimmäisessä kohtauksessa ritari näkee painajaisia isänsä kuolemasta ja tuntee suoranaista kauhua sotimista kohtaan. Hänen sisarensa Botein lohduttaa häntä. (2 min.)
Hahmonluonnissa käytimme hyödyksemme kutomista, eli sijoitimme samoja elementtejä eri rooleissa eri hahmojen kosmoksiin. Yksi tällainenhan tulee suoraan sääntökirjasta, kun meidän piti määritellä hahmoille yhteinen kohtalo-aspekti. Valitsimme Sagittan, senaattorin tyttären, johon Tarazed on rakastunut ja jonka henkivartija Rigel on. Muita vastaavia kutomisen tuloksia ovat mm. Alshain, joka on Tarazedin veli ja Hamalin aseenkantaja tai se, että Rigel on Tarazedin "vanhempi veli" eli eräänlainen tuutori.
Ensimmäisellä pelikerralla pelasimme peliä yksinkertaisesti väärin. Pelasimme sitä, kuten Universalista pelataan eli että hahmon ja pelaajan välillä ei ole yhteyttä. Kaikki kertoivat yhdessä kaikkia tarinoita, paitsi erimielisyyksissä, jolloin sopivassa roolissa (sydän, erhe, jne.) ollut neuvotteli oman sektorinsa edustajien puolesta. Näin esimerkiksi kolmas kohtaus oli puhdasta monologia. Pelin jälkeen pelikokemus tuntui sikäli epäintuitiiviselta, että toisin kuin narrativistisissa Forge-peleissä yleensä, tässä hahmon luonut pelaaja ei päässyt tekemään mielenkiintoisia valintoja.
Noin sosiaalisella tasolla Ville ei osallistunut peliin juuri millään aktiivisella tavalla. Tämä oli tietysti sikäli ymmärrettävää, että kerrontavallan selkeän jakautumisen sijaan tällä kertaa meininki oli nopeimpien ja äänekkäimpien hallintaa. Minä olin tietysti muutenkin tarpeettoman paljon suuna päänä. Tätä kuitenkin helpotti se, kaikki ovat kiinnostuneita kaikista protagonisteista ja molemmilla, minulla ja Miikalla, oli näkemys siitä, minne Rigelin tarina tulisi etenemään.
Pelikerran opetukset olivat siis selvät: on kuunneltava Villeä tarkemmin ja revittävä puoliväkisin seurauksia hänen hahmo(je)nsa toiminnasta; on pelattava oman sektorin hahmoja, ei ajettava tarinaa (vaikka edellinen toki johtaa jälkimmäiseen); kohtaukseen on haettava meheviä valintatilanteita; enemmän dialogia pelkän kuvailevan kertomisen sijaan.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
Viimeinen muokkaaja, Sam! pvm 03.2.2008. / 17:09, muokattu 1 kertaa
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 02.2.2008. / 18:59 Viestin aihe:
|
|
|
Toinen pelikerta: Ystäviä ja vihamiehiä
Demoniruhtinas Tir'nagh lupaa viedä Tarazedin demonisotapäällikön luo demonien etuvartioston ohi. Tarazed empii, mutta demoni selittää, että molempien edut ovat yhtenäiset ja sotapäällikön surmaaminen auttaisi ritarien sodankäyntiä. Tarazed suostuu, jos ei muuten, niin viedäkseen Tir'naghin pois ritarien leiristä. (8,5 min.)
Hamal on Etelävahti-kaupungin muurilla ja näkee, miten pohjoisesta lähestyy sumurintama vastoin tuulta. Lipunkantaja menee senaattori Ferkabin juttusille ja ehdottaa, että asukkaat siirtyisivät turvallisempaan paikkaansa, kaupungin alaisiin kellareihin. Senaattori ei suostu, ja selittää näkemystään kansanluonteella, auringolla ja senaatin itsetunnolla. Vaikuttaa siltä, että todellinen mielipidevaltias on senaattori Orion, itsensä Polariksen sukujuurta. (10 min.)
Rigel kutsutaan kaupungin hämärille kujille keskustelemaan Cassiopeian kanssa. Patriarkan seurassa on vartija, jonka Koitähti varoittaa olevan demoni. Rigel on hämmentynyt, eikä tee mitään. (12 min.) Cassiopeia esittelee vartijansa Muscaksi ja kertoo, että Rigelin on lennettävä tapaamaan uutta tähteä. Musca ja Rigel taivaltavat Karhuvuoren huipulle, jossa tähti kirkuu varoituksia, joten Rigel ei anna Muscan levittää siipiinsä voidetta, jonka pitäisi kuulemma estää niitä jäätymästä. Rigel lähtee lentämään kohti Koitähteä, joka syyttää häntä demonin jättämisestä eloon. (11 min.)
Tarazed saapuu demonien leiriin, jossa Tir’nagh osoittaa demonisotapäällikön luolan. Tarazed haluaa mennä sinne Tirin suojissa, joten tämä riisuu hänet aseista, retuuttaa hänet luolaan ja heittää demonisotapäällikön eteen. Demonisotapäällikkö hyökkää avuttoman ritarin kimppuun MUTTA VAIN JOS Tarazed alkaa rukoilla armoa ja selittää ritarien sotasalaisuuksia, jolloin Tir käyttää tilaisuutensa ja tappaa demonisotapäällikön. MUTTA VAIN JOS Tarazed jää demonille henkensä pelastamisesta kunniavelkaan. NIIN EI TULE KÄYMÄÄN (mutta kun Miika hävisi nopanheiton, niin kävi). (16 min.)
Jani teki itselleen hahmon samalla kun pelasimme ja pääsi lopuksi vetäisemään Asmidisken ensimmäisen kohtauksen. Kuumapäinen ritari lähtee kahakan voitettuaan ajamaan demoneita takaa vastoin kersantti Algorabin käskyä. (2 min.?)
Tällä kertaa pelisysteemi alkoi olla jo paremmin hallussa. Pelaaja siis saa kertoa oman sektorinsa hahmojen toimista mitä vain ja tarvitsee selkkausta vasta, kun yrittää tunkeutua muiden pelaajien valta-alueelle. Tai tarkemmin, selkkaus syntyy tästä – pelissä on tähän liittyen mielenkiintoinen aloittajan etu. Pääsimme myös heittämään kokemusta Rigelille ja Tarazedille, joista jälkimmäinen liikahti askeleen lähemmäksi tarinansa päätöstä. Myös hahmojen piirteissä tapahtui fiktion seurauksena muutoksia, eli esimerkiksi Tarazed menetti tähtivalomiekka-aspektinsa ja demoni Tir'nagh siirtyi erheestä uuden kuun puolelle. Sivumennen sanoen, nuo kohtauksen lopussa olevat luvut kertovat, miten kauan kohtauksen pelaamiseen meni, aloituslauseesta lopetuslauseeseen. Noista saa yhteen laskemalla noin 60 minuuttia, mikä on aika hyvin, kun koko pelikerta kesti suunnilleen puolitoista tuntia.
Muutenkin pelaaminen alkoi sujua, muutamaa kiistaa lukuun ottamatta (narisin suoraan pelipöydässä siitä, että Ville ei edelleenkään tee valintoja ja iskin Miikan kanssa sarvet yhteen aspektin menettämisestä ja selkkauksessa aloittajan edusta). Kaikista kuitenkin selvittiin hengissä ja toivottavasti jopa vahvistuen. Miikan kunniaksi täytyy sanoa hänen hieno tapansa raamittaa ensin kohtaus ja sitten sanoa vielä suoraan, mikä siinä on se valinta: Se auttaa kummasti tilanteen hahmottamisessa ja väärinkäsitysten välttämisessä. Minä taas itse mokasin harmillisesti, kun en kuunnellut Janin hyvää neuvoa hahmon luonnollisesta toiminnasta ("eihän Musca voi antaa Rigelin lähteä tähtilennolle ilman pakkasnestettä") vaan ajattelin vain itseäni tarinankertojana ("mitä suotta; minusta on siistiä, että pääsemme näkemään, miten Rigelin siivet jäätyvät kesken lennon").
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Eero Tuovinen
Arkkikivi
Liittynyt: 20 Syys 2004
Viestejä: 353
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 13.2.2008. / 19:13 Viestin aihe:
|
|
|
|
Miten tämä on edennyt, muuten? Odotan mielenkiinnolla, että mihin suuntaan seurueenne etenee Polariksen kanssa.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 14.2.2008. / 15:24 Viestin aihe:
|
|
|
Juu, on tässä vähän ollut kiireitä viime aikoina, niin en ole ehtinyt päivittämään tätä ketjua. Kaksi muutakin pelikertaa on tullut pelattua, mutta nauhoituksen kuunteleminen, huomioiden tekeminen ja peliraportin kirjoittaminen vievät oman aikansa. Kaikkiaan vanha tapa - muistiinpanot pelin aikana - vei vähemmän aikaa, kun peliraportin kirjoittaminen tapahtui ikään kuin pelaamisen ohessa.
Kolmas pelikerta: Tienristeyksessä
Joka tapauksessa, tässä peliraportti 2. helmikuuta pelatusta sessiosta. Olimme kaikki neljä paikalla, joskin Miikan täytyi kiiruhtaa eteenpäin ennen viimeistä kohtausta. Olohuoneessa sattui loikoilemaan myös yksi kämppiksistä, joka seurasi peliämme sivusta. Sen verran kiireistä on ollut, etten ole ehtinyt kysymään häneltä, miltä pelaamisemme näytti.
Hamal kävi senaattori Orionin luona keskustelemassa puolustusnäkökohdista. Hamal painotti sitä, että muurien puolustamisen sijaan täytyisi keskittyä kaupungin maanalaisten osien suojelemiseen. Orion vastasi, että senaatti toimii niin jähmeästi, ettei tänä keväänä enää saataisi muutoksia aikaan. Sen sijaan hän lupaisi antaa tukensa syksyn ristiretken vastustamiseen, jos Hamal suostuisi yhteistyöhön. Hamal torjui tarjouksen ja päätti järjestää puolustuksen mielensä mukaan ilman senaatin tukea. (6 min.)
Tarazed oli surmatun demonisotapäällikön luolassa ja ulkopuolella demonit olivat valmistelemassa liikekannallepanoa. MUTTA VAIN JOS demonien yhtenäisyys oli päällikön kuoleman myötä kateissa ja tilanne sekasortoinen. NIIN EI OLLUT TARKOITETTU. (Niinpä kohtaus piti raamittaa uusiksi luolan sisälle.) Demoni Tir'nagh yllytti Tarazedia iskemään demonien kimppuun ja tarjoutui itse aseeksi. Luolaan ryömi samalla hetkellä toinen demoni. Ritari turvautui demonin tarjoukseen ja tarttui keihääksi muuttuneeseen demoniin. Keihääseen tarttuminen loi Tarazedille tunteen jonkin kauan kaivatun saavuttamisesta, harmoniasta. Tarazed leikkasi tiensä luolaan tunkeutuneen demonin läpi. (12 min.?)
Rigel lensi tähteä kohti, mutta Koitähti syytti häntä saastaiseksi demonin henkiinjättämisen vuoksi. Rigel halusi päästä Koitähden suosioon, joten hän suostui tähden vaatimukseen demonin (ritari Muscan) surmaamisesta. Musca ei ehdi edes tajuta vaaraa. Koitähti ylisteli Rigeliä tämän kuuliaisuudesta, kun aurinko alkoi nousta. (14 min.)
Asmidiske on palannut sotajoukon mukana takaisin linnakkeeseen ja joutui lipunkantaja Aladfarin nuhdeltavaksi kurittomuudesta. Asmidiske vetosi oma-aloitteisuuden hyveeseen ja menestykseen, vieläpä vastoin lipunkantajan vastaväitettä omapäisyyden liiallisesta riskialttiudesta. Kun lipunkantaja syytti ritaria kapinahengen lietsomisesta, Asmidiske kehotti siirtymään demonisodassa sissitaktiikoiden käyttämiseen. Lipunkantaja julisti hänelle kuolemantuomion kurittomuudesta. (16 min.)
Asmidisken toisessa kohtauksessa ritari Rischia (Asmidisken kilpailija) palasi kaupunkiin ja sai iloisen vastaanoton. Lipunkantaja Aladfar ja Rischia juttelivat jotain salaista. Asmidiske syytti Rischiaa petturuudesta, mutta Rischia väitti jahdanneensa demoneita. Kirjuri Mirzam, Asmidisken veli, tuli tapaamaan Asmidiskea ja kehotti häntä pakenemaan. Ritari ei suostunut, joten Mirzam lahjoi kokin ja sekoitti huumaavaa ainetta Asmidisken juomaan. (16 min.)
Heti pelikerran aluksi selvittelin aloittajan edun ja oman sektorin hahmojen pelaamisen tärkeyden. Aloittelijan etu tarkoittaa siis sitä, että fiktio on aina oikeassa. Kerrottua voi pyyhkiä pois vain selkkaamalla ja yleensä selkkauksessakin lähdetään siitä, että vain asetetaan seurauksia toisen kertomille käänteille. Kertojalla on siis etulyöntiasema sen suhteen, mitä tarinaan menee.
Kosmoksen muuttaminen on sikäli mielenkiintoista, että hahmon siirtyessä toiseen sektoriin hahmoon liittyvä kerrontavaltaa siirtyy pelaajalta toiselle. Tämä johtaa siihen, että pelissä on entistä enemmän ajateltava jaloillaan, eikä pitkän tähtäimen suunnitelmien tekemisestä ole juuri mitään hyötyä. Esimerkiksi minä olen pitkään kehitellyt Tir'naghin aivoituksia Tarazedin erheenä, mutta nyt kun Tir on siirtynyt uuden kuun puolelle, kerrontavalta Tirin toimista menikin Janille. Minä henkilökohtaisesti tykkään tämmöisestä improvisoinnista, mutta en tiedä, miten hyvin se onnistuu muilta.
Kuten kohtauskuvauksista näkyy, selkkauksia on ollut lähinnä Miikan kohtauksissa. Muutoinkin minä ja Miika olemme ottaneet yhteen useamman kerran tarinan suunnasta ja pelien sääntötulkinnoista. Tämä ei kuitenkaan vaikuta huonolta asialta, päinvastoin: Tarazedin tarinassa ja pelin teemassa on tämän vuoksi hyvä luova jännite. Odotan innolla, miten erilaisista näkemyksistämme syntyy hieno synteesi.
Jani ja Ville tuntuvat suhtautuvan peliin kevyemmällä intohimolla. Ville lähti kuitenkin viimeksi hyvin peliin mukaan ja kyllä hänellä selvästikin on ajatusta raamittamissaan kohtauksissa. Uskon taitojen karttuvan pelikokemuksen myötä. Janille tämä kerta taas oli ensimmäinen Polariksen parissa, joten ehkä hänenkin kohdallaan käyntiin pääseminen vie aikansa.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Assath
Liittynyt: 12 Loka 2005
Viestejä: 19
|
|
Lähetetty: 16.2.2008. / 22:51 Viestin aihe:
|
|
|
Ihan kiintoisaa ja hauskaa luettavaa, etenkin kun on ajatus potkaista huomenna uusi polaris kampanja käyntiin. Kun hahmojen nimet tulevat tähdistä on myös hauska seurata, miten muiden peleissä pyörii samannimisiä hahmoja kuin omissa.
Miten pitkällä hahmot muuten ovat tuossa korruptoitumisessa? Tahti vaikutti ainakin ulospäin sangen rauhalliselta, kun hahmon pumppaamiseen sinne väsymyksen puolelle tarvitaan odotusarvollisesti suunnilleen 12 tarkistusta (pikkuisen tuuria mukana niin tämä nousee helposti yli 20) ja saman verran tarvitaan pysyvään korruptoimiseen? Oletteko meinanneet pelata pitkänkin kampanjan?
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 19.2.2008. / 15:45 Viestin aihe:
|
|
|
|
Assath kirjoitti: Miten pitkällä hahmot muuten ovat tuossa korruptoitumisessa? Tahti vaikutti ainakin ulospäin sangen rauhalliselta, kun hahmon pumppaamiseen sinne väsymyksen puolelle tarvitaan odotusarvollisesti suunnilleen 12 tarkistusta (pikkuisen tuuria mukana niin tämä nousee helposti yli 20) ja saman verran tarvitaan pysyvään korruptoimiseen? Oletteko meinanneet pelata pitkänkin kampanjan?
Tahdin näennäinen hitaus voi johtua siitä, että pelaamme lyhyitä pelikertoja, semmoista pari tuntia kerrallaan. Siinä ajassa ei ehdi pelata juuri kohtaus per hahmo -rytmiä enempää, ja jos parhaimmillaan korruptiota tulee kahden heiton verran niin... olisikohan se parhaimmillaan jotain kahdeksan tarkistusta hahmoa kohti? Tämäkin tietysti riippuu hahmosta. Oma hahmoni Hamal ei ole heittänyt kuin kerran, eikä ole korruptoinut vielä lainkaan. Miikan Tarazed puolestaan on vähentänyt kiivauttaan (zeal) jo ainakin kaksi pykälää, ehkä kolmannenkin. Olisikohan Rigel saanut kokemusta yhden pykälän ja Asmidiske olisi nollilla? Jotain sen suuntaista ainakin.
Mietin tuossa alussa, että merkitsisinkö aina muistiin sen kuka on kerännyt kokemusta mistäkin kohtauksesta ja minkä verran. Päätin sitten jättää sen, koska kyllä se käy aika hyvin ilmi noista fiktiopätkistä. Ei meillä ole ollut mitään isompia mutkia tai epäselvyyksiä kokemusta jakaessamme.
Puhuimme kampanjan pituudesta peliä aloittaessamme, mutta päätimme kuitenkin pelata, vaikka emme saisikaan peliä loppuun asti. Puolen tusinaa kertaa kuussa on tosi hyvä tahti, mutta siihen taitaa tulla tuossa pääsiäisen alla parin viikon tauko. Periaatteessa projektille on varattu koko kevät - en tiedä, hengaako väki pääkaupunkiseudulla vielä kesälläkin. Voi olla, että lopetamme siinä vaiheessa, kun ensimmäinen hahmo (oletettavasti Tarazed) päättää päivänsä.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 19.2.2008. / 15:54 Viestin aihe:
|
|
|
Uutena piirteenä näissä peliraporteissa merkitsen kuun heiton kursiivilla, jos se menee selkkaukseen asti. Selvästikin tämä on ensimmäinen pelikerta kun niin tapahtui, kun rupesin murehtimaan asiasta vasta nyt. Eli kuut ovat kyllä osallistuneet enemmän tai vähemmän, mutta vasta tällä kerralla kuiden esityksiä ryhdyttiin blokkailemaan pois.
Neljäs pelikerta: Tuomiopäivä
Hamal lähtee pelastamaan piiritettyjä joukkoja. Joukot vapautetaan, mutta kyseessä on ansa: uusi, suurempi joukko demoneita piirittää kaikki. Lumimyrskydemoni sulkee solan, ainoan pakoreitin. MUTTA VAIN JOS Hamal voi pelastaa muut tarjoutumalla demonien vangiksi. NIIN EI TULE KÄYMÄÄN (ei tosiaan). Hamalin hermot pettävät ja hän käskee armeijansa perääntymään takaisin linnakkeeseen. (26 min.)
Rigel viedään tuomioistuimen eteen ja häneltä tentataan hänen eilisiä toimiaan. Rigel ei omasta mielestään ole tehnyt mitään väärää: tähtien kutsuun on vastattava. Oman todistuksensa mukaan hän lensi kuuntelemaan tähtien laulua ja surmasi demonin. Ritarin nähtiin lähtevän Muscan kanssa ja palaavan yksin. Virallinen syytös seuraisi seuraavana päivänä, nyt ritari poistetaan virantoimituksesta ja ohjataan kappeliin katumaan tekojaan. Takauma Koitähden kohtaamisesta, joka rohkaisi Rigeliä kestämään vastoinkäymiset urhoollisesti. (18 min.)
Tarazedin kohtauksessa demoniarmeija on lähtenyt liikkeelle. Ritari lähtee hurmoksessaan perään ja kohtaa perääntyvän demonilauman. Tuloksena on koreografista teurastamista, kun Tarazed leikkaa tiensä demonien läpi muiden ritarien luokse. Pääsihteeri Heka haluaa demonikeihään, jolloin Tir'nagh yrittää paeta. SAAMME NÄHDÄ, MITÄ SIITÄ SEURAA. MUTTA VAIN JOS demoni jää ritarien vangiksi. NIIN SIINÄ KÄVI. Tarazed komennetaan puhdistautumisrituaaleihin ja Tir paljastaa heidän liittonsa. (17 min.)
Asmidiske herää tallista ja Mirzam kehottaa häntä pakenemaan. Asmidiske syyttää häntä mustamaalaamisesta, johon Mirzam vastaa, että ritarikunta on jo tuominnut Asmidisken. Lähtöhetkellä ritarin mieleen nousee rakastettu Sagitta (senaattori Ferkabin tytär), jolle pitäisi kertoa asioiden todellinen laita. SAAMME NÄHDÄ, MITÄ SIITÄ SEURAA. MUTTA VAIN JOS senaattori-isät (senaattori Orion on Asmidisken isä) vastustavat liittoa. JA NIIN SIINÄ KÄVI. Asmidiske tyytyy liikuskelemaan kaupungin ympärillä, eikä pyri ottamaan yhtettyä Sagittaan tätä suojellakseen. Muori Tsich kertoo, että Rischia on käynyt samomilemassa raunioissa. Asmidiske lähtee muorin mukaan selvittämään Rischian liikkeitä. (15 min.)
Hamal tarkkailee demonien armeijaa tornin huipulta. Hän on valmis hyökkäämään ja myymään henkensä kalliisti nääntymisen sijaan. Hän kuulee, että Tarazed ja Tir'nagh ovat vankeina tornin kellarissa ja että piirittävät hirviöt kuulemma haluavat petturi-demonin - siksi ne ovat täällä. Hamal menee kellariin, jossa Tarazed yrittää puolustaa Tiriä tämän voimaan vedoten: Tarazed ja Tir voisivat luoda harhautuksen. Hamal ei taivu vaan tappaa demonin. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (demonologia). Tir'nagh ei kuole tähtimiekan iskusta. JA NIIN SIINÄ KÄVI. (25 min.)
Tir'nagh alkaa houkutella Tarazedia puolelleen. Demonin mukaan rajalinja ei pidä mennä kansan ja demonien välillä, vaan hyvän ja pahan välillä. Tarazed epäröi, jolloin Tir painottaa, että molemmat ovat kykeneviä verenhimoiseen julmuuteen. Tarazed selittää elämäntarinaansa, jonka kantavana voimana ja ainoana sisältönä on kansan suojeleminen. Ritari kaipaa toivoa ja suostuu vapauttamaan demonin. Pahoin haavoittunut demoni tarvitsee verta uudistuakseen - naisen verta. Kovasta suosttelusta huolimatta Tarazed ei lähde demonin mukaan. (26 min.)
Peliteknisesti homma kulkee hyvin. Meillä oli kaksi mielenkiintoista tilannetta, joiden selvittelemisen myötä sääntöjen merkitys kirkastui kunnolla. Ensimmäinen koski Tir'naghin kuolemaa. Kerroin, miten minun hahmoni Hamal tappaisi demonin, mikä ei sopinut Miikalle lainkaan. Juuri tätä varten pelissä on selkkaussäännöt: Minä olin viemässä tarinaa yhteen suuntaan, Miika toiseen. Säännöt palvelivat hyvin, eli asia ratkesi avainlausekkeita käyttämällä. Toinen tilanne syntyi siitä, kun Miika joutui tekemään vaikea arvovalinnan Tarazedin puolesta. Tällaisia asioita ei ratkota selkkaussysteemillä, vaan juuri näissä tilanteissa pelaajan pitää rohkeasti tehdä päätös tarinan suunnasta ja sanoa jotain moraalista. Toisaalta pitää myös muistaa, että pelaajalla pitää olla valinnanvapautta: myös valitsematta jättäminen on eräs mahdollinen valinta.
Kovat säännöt siis kyllä toimivat, mutta tekniikassa on vielä hiomista itse kullakin. Miikalla on tapana vetää hirmuisen pitkiä monologisia raamituksia, ennen kuin hän pääsee itse asiaan. Minä taas pyrin puhumaan sellaistenkin hahmojen suulla, jotka eivät omaan sektoriini kuulu. Hukkaamme myös luovaa energiaa spekuloimalla mahdollisilla kohtauksilla ja seurauksilla sen sijaan, että käyttäisimme niitä reilusti kohtausten raamittamiseen. Tällä pelikerralla esimerkiksi spekuloimme kymmenen minuuttia Rigelin kohtauksella esittäen useita mahdollisia vaihtoehtoja, mutta hyläten lopulta ne kaikki. Toisaalta sitäkin on nähty, että lähdemme kohtaukseen ilman kunnollista raamia, mikä sitten johtaa matalan intensiteetin pelaamiseen.
Sosiaalisella tasolla porukkamme vaikuttaa hiljalleen hitsautuneen yhteen (eli kohta tulee sitten varmaan se kriisivaihe). Minä ja Miika olemme usein pääajan äänessä, Jani taas heittelee varsin oivallisia kommentteja kuun roolissa. Pelin aikana kuittailemme lupsakkaasti toisillemme, mikä osoittaa tietynlaisen luottamuksen syntyneen.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 03.3.2008. / 18:08 Viestin aihe:
|
|
|
Helmikuun lopulla saimme sitten pelattua viidennen kerran.
Viides pelikerta: Julkinen todistus
Ja niin tapahtui
Rigel joutui uudelleen oikeuden eteen, ja tällä kertaa Sagitta oli todistajana. Sagitta, senaattori Ferkabin tytär, väitti Rigelin olleen makuuhuoneessaan tuona kyseisenä yönä. Ferkab marssi paikalle ja vaatii istunnon pysäyttämistä samalla kun Rigel kiisti Sagittan todistuksen. Ferkab puhui tuomarille, joka vapautti Rigelin tapposyytteestä, mutta vartiopaikan hylkääminen toisi edelleen ritarikunnan sisäisen tuomion. Rigel vakuutti suostuvansa mihin tahansa, mitä oikeus hänelle langettaisi. (16 min.)
Asmidiske on asustellut tundralla paettuaan Etelätornin kaupungista. Hän huomaa vaunut, joissa Sagitta matkustaa Etelätornin kevättansseihin. Hän kuulee Sagittan sanovan, että toivottavasti hän ei joudu tanssimaan Rischian kanssa vaan että se salskea urho tulisi hakemaan häntä. Asmidiske päätti palata kaupunkiin ja mennä tansseihin. Juhla-asun hän vohki veljensä asunnosta. Tanssiaisissa Asmidiske näkee Sagittan tanssivan Rischian kanssa, joten hän menee epäröimättä väliin: hän nappaa Sagittan ja iskee Rischiaa kasvoihin. Rischia huutaa vartijat paikalle, mutta Asmidiske karkaa näiden käsistä ja juoksee yläkerran parvekeelle. Eteen tulevat vartijat hän heittää portaita alas. Parvekkeelta hän huutaa haasteen Rischialle, joka kuitenkin vastaa syyttämällä ritaria karkuriksi. Asmidiske jää auttamatta kiinni. (50 min.)
Hamal on yksin linnakkeen tornin huipulla, kun pyörredemoni tulee neuvottelemaan. Pyörre puhuu ritarin Aries-isästä, jonka demoni itse tappoi, tuttavallisesti ja läheisesti. MUTTA VAIN JOS Pyörre valehtelee. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (Alshain). Alshain on mukana demonin juonessa. MUTTA VAIN JOS Hamal uskoo, mitä demoni sanoo. NIIN SIINÄ KÄVI. Pyörre selittää, että haluaa demoni Tir'naghin elävänä. Lipunkantaja ei suostu sopimukseen demonin kanssa. Pyörre sanoo Ariesin pitäneen poikaansa liian tiukkapipoisena, mitä Hamal pitää kunnianaan. Pyörre huomauttaa, että ritarikunta on jo mätä: Linnakkeen komentajalle osoitetussa kirjeessä toivotaan Hamalin kuolemaa. Sitten Pyörre tarjoaa antautuville ritareille vapaan pääsyn pois linnakkeesta. MUTTA VAIN JOS kukaan ei suostu siihen. MUTTA VAIN JOS Hamal tappaa ensimmäiset kolme. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (lipunkantaja). Hamal asettaa porteille vartijat. NIIN SIINÄ KÄVI. (21 min.)
Tarazed kyhjöttää yksin vankisellissä. Hamal astuu sisään ja pysähtyy Tarazedin viereen. Lipunkantaja kertoo demoni Tir'naghin iskeneen jonkun naisen kimppuun ja Tarazed murtuu epätoivoisena kyyneliin. Hamal ei kuitenkaan syytä Tarazedia tai vaadi hänen päätään vadille, vaan rohkaisee häntä nousemaan. Sota demoneita vastaan on vielä kesken. Hän antaa Tarazedille oman tähtivalomiekkansa. Tarazed tarttuu mahdollisuuteen. (8 min.)
Huomioita systeemistä
Pelimekanistiselta kannalta täytyy tämän kerran jälkeen kehua Polariksen kokemusjärjestelmää. Meillä oli varsin mielenkiintoisia keskusteluja siitä, mitä ritarius on ja millainen toiminta on epäritarillista. Muistelen, että Lehman olisi itse hihkunut ihan samasta vanhan AD&D:n kanssa: siinä oli kai pahuuden aistimisloitsu, jolloin pelaajat ajautuivat keskusteluun siitä, mikä todella on pahuutta. Kokemuksenjakotilanteista tulee aina semmoisia hauskoja pienoisoikeudenkäyntejä, joissa joku puolustaa korruptoitumista ja joku toinen puolustaa ritaria. Päädyimme myös antamaan Asmidiskelle kaksi kokemusheittoa vartijoiden suruttomasta tappamisesta - ensimmäinen kerta, kun ritari teloo selvästi syyttömiä hahmoja.
Diggaan henkilökohtaisesti myös siitä, että on mahdollista rakentaa kohtauksia, joissa korruptoituminen on väistämätöntä. Jani viritteli tällaisen ansan Villelle tuossa ensimmäisessä kohtauksessa: Rigel joutui kieltämään joko oman tai Sagittan todistuksen. Joko hän siis valehtelisi tai hän torjuisi toisen suunnattoman uhrauksen. Näistä syntyy semmoinen siisti angsti-fiilis, että aina ei ole mahdollista tehdä oikein ja maailma on oikeutta puolustavalle ritarille aika karu paikka.
Tajusin nyt myös konkreettisesti sen, miten kukaan ei ole oman hahmonsa täysi auktoriteetti. Minulla on tapana kuvitella roolipelien kohtauksia usein pitkällekin etukäteen - pelata pelejä etukäteen läpi, niin kuin sanotaan. Niinpä olin räknäillyt sen, millainen tyyppi Hamal on: tiukka demoneita vastaan, mutta viimeiseen asti lojaali ritaritovereilleen ja kansan puolustaja. Niinpä Miikan heitto siitä, että Hamal väkisin estäisi muita ritareita tekemästä päätöksiään tuli puun takaa ja pakotti minut uudistamaan käsitystäni Hamalista. Tämä oli kuitenkin oikeasti hyvä juttu: Etukäteen suunnitteleminen nimittäin on juuri sitä luovaa työtä, joka pitäisi säästää pelipöytään. Muuten pelattavaksi jää vain jo luotujen asioiden realisointi, mikä on huomattavan tylsää.
Poltin näppini viimeisessä kohtauksessa. Viimeksihän Miika toi hahmomme samaan paikkaan, piiritettyyn linnakkeeseen, ja lopulta minä horjahdin. Oman hahmon tuominen mukaan toisen kohtaukseen sisältää aina riskin, että päätyy varastamaan valokeilan ja niinhän siinä sitten lopulta kävi. Viimeinen kohtaus on puhtaasti Hamalin kohtaus, enkä voi väittää, että olisin pelannut Tarazedin erhettä. Ei se kohtauksena siis ole huono vaan päinvastoin tosi hieno ja se kyllä petaa Tarazedille mielenkiintoisen tulevaisuuden, mutta pelilliset roolit minulta kyllä menivät iloisesti sekaisin.
Ennen kaikkea meiltä puuttuu pelaamisestamme intensiivisyyttä. Sen sijaan, että kertoisimme tarinaa ja selkkaisimme tarvittaessa, tartumme yksityiskohtiin ja selitämme tarinan tapahtumia. Pelaamme aivan kuin kahta peliä yhtä aikaa, sen sijaan että keskittyisimme Polarikseen. Tämän pelikerran aikana huomasin, miten oikeassa Lehman oli väittäessään selkkausten tekevän hyvää tarinalle: niiden avulla ristiriidat ratkotaan nopeasti, tehokkaasti ja luovasti. Vertaa vaikkapa tämän pelikerran toista ja kolmatta kohtausta: Jälkimmäisessä on enemmän käänteitä ja se on silti yli puolet lyhyempi.
Sosiaalinen ilmapiiri
Sosiaalisesti ryhmässämme on pientä kitkaa. Tämä näyttäisi ainakin pinnallisesti johtuvan isoista taitoeroista. Villeltä yksinkertaisesti puuttuu taitoa raamittaa kohtauksia ja pelata erhettä, eikä Janillakaan ole aiheesta erityisen paljon kokemusta. Miika on jyvällä ja hänellä on kyllä yrityistä, mutta taidon puutetta silläkin saralla. Enpä toisaalta voi moittia heitä sinänsä: Ville on pelannut näitä pelinjohtajittomia narrativistisia pelejä alta kymmenen kertaa, kun taas itselleni pelikertoja on kertynyt arviolta toista sataa. Kysymys on lähinnä siinä, miten toisia voi opettaa pelaamaan. Päädyin tällä kertaa antamaan Villelle pari ihan teknistä vinkkiä (kiristä ruuveja ja kysy hintaa), mutta siinä on vaarana, että päätyy pelaamaan toisen puolesta. Onneksi Ville ei sentään tyytynyt kopioimaan esimerkkejäni, vaan piti oman päänsä. Jos jollakulla on näkemystä roolipelitaidon opettamisesta, niin kuulisin siitä mielelläni. Vai onko niin, ettei tätä opi muuten kuin pelaamalla?
Ai niin, toisiaan, kiivausarvot tähän mennessä: Hamal on järkähtämättömästi nelosessa, Rigel kolmosessa, Asmidiske kakkosessa ja Tarazed kolkuttelee veteraaniuden portteja ykkösessä.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Eero Tuovinen
Arkkikivi
Liittynyt: 20 Syys 2004
Viestejä: 353
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 06.3.2008. / 16:22 Viestin aihe:
|
|
|
Peli kuulostaisi kyllä sujuvan ainakin minusta ihan hyvin. Ei sekään mitään haittaa, jos pelaajia harmittaa, kun pitää oppia uusia asioita - jos itse oppi ja opetus ovat säädyllisiä, niin järkevä ihminen huomaa kyllä itsekin tarvitsevansa sitä.
Itse opin uusia asioita teoriavälitteisesti, eli joko testaan muiden malleja tai rakennan omia. Siksi opin myös roolipelitaitoja parhaiten, kun opittavalle asialle annetaan nimi ja esitetään teoria siitä, miten siihen päästään. Tämä asia ymmärtääkseni on kuitenkin erilainen eri ihmisille.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 13.3.2008. / 13:41 Viestin aihe:
|
|
|
Kuudes pelikerta: Kesän lempeydessä
Tämä pelikerta pelattiin edellisen viikon tiistaina. Seuraava pelikerta saattaakin mennä sitten hieman kauemmas peliporukan lomien, pääsiäisen ja keikkojen takia.
Kohtausten sisältö
Hamalin kohtaus: Demonit vetäytyvät piirityksestä ja Pyörre-demoni vakuuttaa uutta kohtaamista. Etelävahdissa Hamal menee suurmestarin juttusille kirjeen vuoksi. Kirjeessä on suurmestarin sinetti, mutta käsiala on erilaista. Hamal sai kirjeen suoraan suurmestarilta, mutta kirje oli suljettu jo aikaisemmin. Asia luvataan selvittää. (6 min.)
Asmidiske viruu vankilassa, josta veli Mirzam tulee häntä pelastamaan. Mirzam selittää, että Asmidisken pitäisi olla sotimassa demoneita vastaan. Mirzam poistuu, mutta astelee suoraan vartijoiden syliin, jotka vangitsevat hänet. Asmidiske syöksyy vartijoiden kimppuun mutta toinen vartija kolkkaa hänet. SE EI MERKINNYT MITÄÄN. SAAMME NÄHDÄ, MITÄ SIITÄ SEURAA. MUTTA VAIN JOS kersantti Algorab saapuu paikalle kahden ritarin kanssa. NIIN SIINÄ KÄVI. Asmidiske tulee tajuihinsa ja tajuaa olevansa sidottu. Algorab kertoo pahoitellen, että on saanut käskyn hankkiutua eroon Asmidiskesta ilman oikeudenkäyntiä. Hän viiltää vieressä lojuvan Mirzamin kurkun auki. Demoni väijyy edempänä, kun ritarit poistuvat. (14 min.)
Tarazed näkee painajaista Tir'naghin kiduttamisesta ja herää vaimonsa vierestä. Tarazed lähtee harjoituskentälle tapaamaan asemestari Nair al-Saifia. Al-Saif ei suostu treenaamaan Tarazedin kanssa, jotta ritari voisi unohtaa itsensä, vaan kehottaa häntä menemään kappeliin. Näin kaikki ritarit ovat vältelleet Tarazedia, koska hän joutui liian lähelle demonia. Niinpä Tarazed menee raivoamaan yksin linnakkeen ulkopuolelle. Myöhemmin senaattori Ferkab käskee Tarazedia ottamaan selvää Rigelistä ja muistuttaa kiinnijäämisen vaaroista ja tunteiden hillitsemisestä huhuista huolimatta. Senaattorille Tarazed on pelkkä hyödyke. (13 min.)
Rigel on kutsuttu lipunkantajan luo, joka antaa rikkomuksia tehneelle ritarille mahdollisuuden hyvittää kaiken lähtemällä joukkueenjohtajaksi syksyn ristiretkelle. Koitähti kuiskaa, ettei pidä suostua: kyseessä on ansa. Rigel toivoo harkinta-aikaa. Lipunkantaja ei oikeasti kysy, vaan tämä on ilmoitusluontoinen asia. Rigel empii, joten hänet merkitään ryhmänjohtajaksi. Rigel pyytää kappelissa Koitähdeltä selvitystä, jolloin tämä kertoo, että kieltäytyminen on ainoa keino saada Rigelin vihamies esille varjoista. Koitähti ei kerro, miksi Rigelin suojeleminen on sille niin tärkeää. (10 min.)
Hamal on kävelyllä pikkusiskonsa Boteinin kanssa. Hamal koittaa selvittää, millainen isä Aries sisaren mielestä oli, mutta sisar vastailee iloisen ympäripyöreästi. Hamal yrittää kysellä siskon juhlakutsuista, jolloin tämä kertoo isoveljensä maineesta lipunkantajana. Hamal vakuuttaa suojelevansa sisartaan. Hamal kertoo Ferkabin juhlakutsusta, jonne heidät molemmat on kutsuttu. (6 min.)
Rigel on ritarien kokouksessa, jossa nostatetaan puolustushenkeä ja kerrotaan ristiretken ryhmänjohtajat. Tarazed tulee tekemään tuttavuutta Rigelin kanssa. Myös joku nuorempi ritari tulee ilmoittautumaan Rigelin johtamaan ryhmään. (10 min.)
Asmidisken ja Mirzamin luo tulee ritari ilman tunnuksia. Hän vapauttaa Mirzamin ja meinaa jättää Asmidisken roikkumaan, mutta palaa auttamaan tätä kuultuaan, että Asmidiske on Mirzamin veli. Vieras johdattaa veljekset muutaman hengen sotilasleiriin, jossa Mirzam viedään hoidettavaksi ja Asmidiske pääsee puhuteltavaksi. Johtaja kertoo, että Mirzam on ollut näiden erämaasotureiden edunvalvojana Etelätornissa. Asmidisken sallitaan jäädä koeajaksi; Octans nimitetään hänen opettajakseen. (14 min.)
Tarazed astuu kappeliin ja polvistuu Rigelin viereen. Miehet puhuvat yksinäisyydestä väkijoukossa ja kuuliaisuuden epävarmuudesta. (7 min.)
Hamal ja Botein ovat Ferkabin juhlissa, joissa on parisataa muutakin vierasta. Hamal istuu Ferkabin kabinetissa ja irvistelee aurinkomusiikille, -viinille ja -tupakalle. Etelänportista tullut Zi on karismaattinen kaveri, joka hurmaa kaikki ja tanssittaa Boteinia. Hamal seuraa hymyillen onnellista sisartaan - Hamal tajuaa, että hänen pikkusiskonsa on varttunut tyylikkääksi nuoreksi naiseksi. (11 min.)
Teknistä osaamista
Kirjoitin kunkin hahmon kohtauksista lauseen mittaiset tiivistelmät ja merkitsin paperille myöskin kohtauksien määrän ja niihin käytetyn ajan. Tarkoitus oli, että voisimme näin kehittää tarinaa rakentamalla sitä vanhan pohjalle ja tasaamalla kunkin pelaajan ja hahmon osallistumismääriä. En kuitenkaan osaa sanoa, missä määrin lapusta oli hyötyä: luultavasti se ohjasi meitä vain etäisellä periaatetasolla.
Tällä kertaa kohtaukset olivat miellyttävän lyhyitä ja siksi intensiivisiä, mutta yhtään kunnon arvovalintaa ei nähty. Kokemusta ei heitetty kertaakaan, ja selkkauksiakin syntyi yhdeksän kohtauksen aikana vain yksi. Tämä ei ollut suoranaisesti paha asia, sillä tämmöisen välisoiton kautta pelin teemoja vaihdettiin ja uusia sivuhahmoja esiteltiin luontevasti. Kyse on, kuten Jani asian muotoili, pelitarinan syventämisestä ja olen samaa mieltä siitä, että arvojen luomisen kannalta tämä lähestymistapa on oivallinen. Silti henkilökohtaisesti tykkään enemmän tiukemmasta kamasta.
Ennen kaikkea kyse on nähdäkseni siitä, pelaammeko Polarista vai Universalista. Miika on selvästi tarinankerronnan kannalla ja on eniten ottanut yhteen minun kanssani - minä kun pyrin pitämään säännöistä tiukasti kiinni. Näkemysero tiivistyy erheen roolin ympärille: Raamittaako toiselle tarinallisesti kiehtovia kohtauksia vai pyrkiikö jatkuvasti houkuttelemaan hahmoa korruption kieroille poluille. Ehkä meidän pitäisi jossain käänteessä pelata vähän Universalista, niin Polariksen omat piirteet tulisivat selkeämmin esille.
Kavereiden kesken
Täytyy sanoa, että tämä pelikerta oli antoisa myös ryhmätyöskentelyn kannalta. Pystyimme yksinkertaisesti puhumaan pelistä ja pelaamisesta huomattavan avoimesti. Minun ja Miikan välinen pelityylijännite on tiedostettu ja siksi hallittu. Niinpä uskallankin luottaa siihen, että eroavaisuus on hedelmällinen eikä repivä. Jani taas sanoi arvostavansa Miikan näkemystä verkkaisesta tarinankehittelystä, koska tällöin pelifiktioon ja hahmoon ehtii syventyä. Jani näyttäisi muutoinkin pelaavan aika vahvasti hahmostaan käsin - siinä määrin, että päätyi kertaalleen jo kuvaamisen sijaan lausumaan asioita samoilla äänenpainoilla kuin hahmonsa. Erityistä kiitosta jaoin Janille pelikerran viidennestä kohtauksesta, jossa hän pelasi hahmoni pikkusiskoa Boteinia. Muutamalla repliikillä Botein profiloitui viattomaksi kesän lapseksi, joka oli hienoa kontrastia suunnattoman vastuun kanssa kamppailevalle hahmolleni ja ylipäänsä vaihtelua muuten jokseenkin ahdistavaan peliin.
Myös Ville veti pelissä hienoa settiä. Jos Rigel onkin jäänyt vielä hieman pidättyväiseksi hahmoksi, niin muutoin Villen raamitus erämaasotureista - luullakseni luopioritareista - oli hieno. Hän myös itse selitti sitä, miten Polariksen pelaaminen vaatii toisenlaista ajattelua kuin mitä hänen muut harrastuksensa tai matemaattiset kouluhommansa edellyttävät. Niinpä hänellä on hieman opettelemista pelaamisen kanssa, mutta tämä on ilmeisesti kiinnostavaa ja antoisaa puuhaa. Ainahan on mahdollista, että mies puhuu luikuria sosiaalisen painostuksen vuoksi, mutta en usko siihen tässä tilanteessa ja tässä porukassa: Teimme vetäytymisen mahdollisuuden hänelle hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi.
Sain myös sanottua ääneen sen yleisen totuuden, että pelaajien tyyli- ja kokemuserot eivät haittaa, vaan ovat nimenomaan rikkaus. Polariksen pelaaminen on yhteistä tarinankerrontaa, eli haluan luoda tarinaa juuri näiden ihmisen kanssa. Pelin tuottama luomisprosessi on vähintään yhtä mielekäs kuin lopputulos. Jos olisin kiinnostunut vain lopputuloksesta ja omasta visiostani, kirjoittaisin yksinäni romaanin ritareista. Tämä yhteistyö ei kuitenkaan millään tavoin sulje pois taitojen kehittämisen tavoitetta. Mitä paremmin kukin pelaaja osaa pelata Polarista, sitä nautittavampaa itse pelaaminen on.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 08.4.2008. / 16:09 Viestin aihe:
|
|
|
Seitsemäs pelikerta: Pyydät aivan liikaa
Ensimmäinen peli pääsiäistauon jälkeen oli hieman tahmainen. Koska Jani (pelaa Asmidiskea) ei päässyt paikalle, piti meidän järjestellä erhe- ja kuuroolit uusiksi, mikä epäilemättä aiheutti omat ongelmansa. Kun tähän vielä yhdistettiin tauko, jonka aikana oli ehtinyt unohtaa osia juonenkäänteistä, erheillä ei ollut helppo ilta. Siitä huolimatta pelissä oli kyllä tempoa: ritarien tärkeimmät arvot alkoivat löytyä ja protagonistit olivat aktiivisia.
Kohtauksien tiivistelmät
Hamal näkee unta, jossa Pyörre pyytää jotain Aries-isältä, mutta koska tämä ei suostu, demoni pesee kätensä ja surmaa Ariesin. Taustalla kaikuvat Ferkabin kehoitukset luopua ylpeydestä ja suostua neuvotteluihin senaattorien kanssa (koko senaatti haluaa Hamalin kuolemaa?). Hamal herää ja hänet viedään suurmestarin eteen kuulemaan syytöksen raiskauksesta. Hamalin sinettisormus on löydetty tekopaikalta ja Hamalilla on alibinaan vain demonien kanssa veljeillyt Tarazed. Loukatun naisen veli vaatii tähtien oikeutta, rituaalista kaksintaistelua. MUTTA VAIN JOS suurmestari on juonessa mukana. JA NIIN KÄVI. Hamal toteaa ritarien edessä, että häntä vainotaan, ja suostuu otteluun. Kaksintaistelussa Hamal iskee oman miekkansa maahan ja riisuu vastustajansa aseista. Nuorukainen syöksyy Hamalin miekkaan. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (tähtivalomiekka). Hamal vetäisee miekan terän nuorukaisen käsistä. JA NIIN KÄVI. Muut ritarit huomaavat, että nuorukainen yritti syöksyä miekkaan ja vain Hamalin teko säästi nuorukaisen hengen (mutta ei tämän sormia). Hamal tivaa nuorukaiselta, kuka hänet lähetti. Nuorukainen on shokissa, eikä vastaa mitään. (23 min.)
Rigel tulee kotiin ja löytää veljensä ja palvelijat tapettuina – äiti on kaapattu. Surmat on tehty taidolla. Rigel syöksyy Cassiopeian luokse kertomaan tapauksesta ja kysymään syyllistä. Cassiopeilla ei ole aavistustakaan, kuka olisi voinut tehdä tällaista, eikä ritarikunnan sisäasiain jaostokaan (poliisi) ymmärrä, miten surmat on tehty. Rigel kääntyy Koitähden puoleen ja syyttää tätä varoittamatta jättämisestä. Koitähti toteaa, että näkee vain nykyhetken, eikä Rigel olisi ehtinyt hätiin - ja mitä hyödyttää puhua sellaiselle, joka ei usko? Koitähti ei kerro syyllistä, koska Rigel ei ole vielä riittävän vahva kohtaamaan tätä. Rigel on synkkänä menetettyään perheensä, jolloin Koitähti muistuttaa häntä vastuusta. Koitähti ei suostu kertomaan syitä. MUTTA SE EI MERKINNYT MITÄÄN. Tätä ei ollut suunnattu Rigeliä vastaan, hän vain joutui isompien asioiden rattaisiin. Lukuisista ihmisistä Koitähti mainitsee vain veitsen käyttäjän: Alshain (Tarazedin veli ja Hamalin aseenkantaja). (34 min.)
Heka kehottaa Tarazedia pysymään poissa syksyn ristiretkeltä menneiden tapahtumien vuoksi. Tarazed tuskin kuulee pääsihteerin puhetta, kun näyt Tir'naghin kiduttamisesta pyörivät silmien edessä. Ritari ei ole nukkunut pariin viikkoon. Heka ehdottaa, että Tarazed siirtyisi sisäasiain jaostoon (poliisiksi). Tarazed näkee tässä salaliiton itseään vastaan, mutta alistuu pääsihteerin käskyvaltaan. (11 min.)
Hamal tulee suurmestarin eteen ja kertoo, että jätti sinettisormuksensa asekaappiinsa, jonka avaimet ovat vain ritarilla itsellään ja suurmestarilla. Hamal vaatii suurmestaria tunnustamaan väärinkäytöksensä, koska vain hän olisi voinut lavastaa ritarin syylliseksi. Suurmestari loukkaantuu kunniansa kyseenalaistamisesta ja vaatii kaksintaistelua. MUTTA SE EI MERKINNYT MITÄÄN. SAAMME NÄHDÄ, MITÄ SIITÄ SEURAA. JA NIIN KÄVI. Suurmestari ei halua kertoa nimiä, koska Hamalilla ei ole riittävästi valtaa tehdä asialle mitään. Seuraavana yönä Hamalin ollessa matkalla kaksintaisteluun aseenkantaja Alshain tulee kertomaan, että sisar Boteinin kimppuun on käyty. MUTTA VAIN JOS Alshain valehtelee. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (Tähtien ritarikunta). MUTTA VAIN JOS Hamalin ja suurmestarin ottelua lykätään. MUTTA VAIN JOS Hamal uskoo, että uusintaottelua ei tule. JA NIIN KÄVI. Hamal lähtee Alshainin mukaan, joka ohjaa hänet kotiin, jossa Boteinin kimppuun on käyty. Paikalla ollut ulkomaalainen Zi kertoo, että Botein oli tuomassa jotain Hamalin huoneeseen, kun hänen kimppuunsa käytiin. Zi tuli paikalle ja hyökkääjä pakeni. Hamalin epäilykset heräävät, kun Zi sanoo, ettei nähnyt Alshainia, joka kuitenkin tiesi kertoa, että Boteinin kimppuun on käyty. (33 min.)
Alshain on kuuntelemassa kamarimusiikkia, kun Rigel ryntää sisään miekka paljastettuna. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (astrologia). Rigel on kirjastossa opiskelemassa, kun Alshain tulee tapaamaan häntä. Alshain kertoo, että Hamal pyytää Rigeliä Boteinin henkivartijaksi. Rigel nostaa Alshainin seinälle ja vaatii kuulla, kenen laskuun tämä työskentelee. Rigel vaatii saada tietää perheensä kohtalosta, mutta Alshain kieltää kaiken valehtelemalla surkeasti. Alshain ei kuitenkaan murru uhkailun edessä vaan pakenee. MUTTA VAIN JOS Rigel saa hänet kiinni. MUTTA VAIN JOS kirjastonhoitaja näkee käsikähmän. JA NIIN KÄVI. Kirjastonhoitaja hakee paikalle vartijat, jollavälin Rigel kätkee Alshainin komeroon. Vartijoiden vannottaessa Rigel vakuuttaa, että Alshain poistui jo ja että kirjastonhoitaja näin puhuu omiaan. Vartijat poistuvat ja Rigel lennättää Alshainin sopivalle sivukujalle tivaten vielä kerran, kenelle tämä työskentelee. Kun Alshain ei vieläkään vastaa, Rigel viiltää hänen kurkkunsa auki. Kuolintuskissaan Alshain korisee, että Cassiopeia määräsi iskun ja pitää nyt Rigelin äitiä vankinaan. (36 min.)
Tarazed on juottolassa ja kuulee, miten pari kaupunginvartijaa heittävät rivouksia Sagitta-neidosta ja tämän maineesta. Tarazedilla on jatkuvat tuskat Tir'naghin kiduttamisen vuoksi ja näin pinna kireällä. Tarazed vaatii vartijoita vaikenemaan, mutta nämä vain innostuvat ritarin näennäisestä ylpeydestä. He kuuluvat eri joukko-osastoon, joten Tarazedilla ei ole heihin suoranaista käskyvaltaa. Tarazed iskee ensimmäisen miehen seinään, mutta loput käyvät hänen kimppuunsa ja sokaisevat häneltä toisen silmän. SE EI MERKINNYT MITÄÄN. SAAMME NÄHDÄ, MITÄ SIITÄ SEURAA. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (toivoton rakkaus). Ritari hakkaa vastustajansa. JA NIIN KÄVI. Tarazed kävelee kaupungilla ja näkee hallusinaatioita ritarien petoksista - ja tajuaa olevansa itse jokainen noista ritareista. (33 min.)
Systeemiin liittyviä huomioita
Tämä pelikerta lieni kenties pisin tämän kampanjan pelikerroista: aikaa paloi miltei neljä tuntia. Myös kohtaukset olivat pitkiä, noin puolituntisia kukin. Aikaa paloi ennen kaikkea pelin tunnustelemiseen ja suunnan hapuilemiseen, eli yksinkertaisesti miettimiseen. Selkkauksia oli kohtuullisesti, mutta vielä tiukemmin pitäisi joko selkata tai jatkaa tarinaa, eikä jäädä arpomaan siitä, mihin suuntaan tarina seuraavaksi etenisi. Ville ja Miika ujostelivat eritoten, kun vaadin heiltä nimiä: vihasuhteiden sijaan peliin tulikin semmoista salaliittohenkeä, kun protagonistit eivät tiedä, kuka heitä vainoaa.
Saimme aikaiseksi useita "pakkokorruptiotilanteita", jotka ovat mielestäni aina mehukkaita ja suloisen hankalia. Kyse on siis tilanteesta, jossa hahmo on joutunut sellaisen valintatilanteen eteen, ettei hän millään voi pelastaa molempia tärkeitä arvoja. Esimerkiksi Tarazed joutui joko käymään käsiksi Sagittan pilkkaajiin tai hyväksymään heidän juttunsa ja Hamal joutui joko huolehtimaan Boteinista tai menemään totuuden selvittävään kaksintaisteluun.
Käytimme avainlausekkeista huomattavan paljon blokkaamista. Tämä on huomioitavaa siksi, että roolipelaajat usein blokkaavat toistensa juttuja. Tällaisessa tilanteessa olisi mielestäni luontevaa, että se joka blokkaa, kertoo miten tarina jatkuu - muutenhan hän voisi blokata uudestaan (toisin sanoen, muuten hänen on vaikea viedä laaduntarkkailuaan loppuun asti). Polariksen sääntöjen mukaan kuitenkin uuden väitteen esittää se, jonka tarinapätkä blokattiin. Tämä johti pelikerrallamme pariin otteeseen hiljaisiin hetkiin, kun blokattu koitti epätoivoisesti miettiä jotakin uutta ideaa kohtaukselle.
Ylipäänsä muuten tarinaa voi jatkaa joko hyväksymällä ja sen varaan rakentamalla tai selkkaamalla ja tarinan piirteistä neuvottelemalla. Turvauduimme aika usein selkkaamiseen, ehkä jopa normaalin pelaamisen (eli toisten tarjouksen jatkamisen) kustannuksella. Tämä saattoi johtua siitä, että erheet yrittivät niin tiukasti ajaa sydäntä paatuneisuuteen, ettei sydän voinut muuta kuin selkata asiasta. Eikä tietenkään pidä valittaa, kun viime pelikerralla oli sitä fiilistelyä ja "normaalia" pelaamista yllin kyllin. Lähinnä vain huomioin, että selkkaaminen ei ole aina paras vaihtoehto, vaan tilanteen jatkamisellakin ja pelkän protagonistin pelaamisella (sen sijaan siis, että vääntää koko fiktiota johonkin suuntaan) saa paljon aikaan.
Muistan, kun ennen kampanjan aloittamista vielä hieman ihmettelin Kiivauden (Zeal) ja Uupumuksen (Weariness) merkitystä: pitikö sydämen pelaajan tavoitella toista ja vältellä toista? Käytäntö on kuitenkin osoittanut hienosti, miten nuo arvot eivät vastaa perinteistä kokemuspistejärjestelmää. Ne ovat todella kuvaavia arvoja, jotka muuttuvat sen mukaan, mitä peliin viemme. Kirkasotsainen Hamal otti tällä pelikerralla ensimmäisen läpi menneen kokemustarkistuksensa (Kiivaus 3), kun taas demonien kanssa hengaillut Tarazed syöksyi jo veteraaniksi (Uupumus 1). Jatkossa saammekin sitten pitää silmällä myös veteraaniuden mukanaan tuomia sääntöjä.
Hieman aiheen vierestä puhuen oli mielenkiintoista, kun pelin aikana joku soitti viereisessä huoneessa pianoa. Musiikki loi peliin tietyn tunnelman, jota rupesimme heti seurailemaan ja joka ohjaili tulkintaamme pelin tapahtumista. Tunnelmalla on iso merkitys ja musiikilla tunnelmaan voidaan vaikuttaa tehokkaasti. Pitää ehdottomasti kehitellä tätä ja kokeilla jossain muussa pelissä. Aiotusta Polaris-soittolistan kokoamisesta ei tullut mitään valmista.
Sosiaalinen taso
Minä ja Miika meinasimme taas ottaa yhteen, mutta ihan hedelmällisellä tavalla. Hänen raamituksensa tuppaavat olemaan hyvin pitkiä ja näin juonivetoisia, ja usein hän moittii minua kuvioidensa torppaamisesta. Moitin hänelle sitä, että hänen pitäisi luoda ennemmin avoimia tilanteita (pamauksia), mutta toisaalta ei kyllä pidä moittia, jos vastapelaajalla on visio pelin suunnasta. Parempi niin kuin että hän vain raamittelisi kohtauksia ilman mitään näkemystä tarinan varsinaisesta suunnasta.
Olin erityisen iloinen siitä, että Ville otti hahmonsa suitsista kiinni. Rigel oli aktiivinen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ja Alshainin kurkunleikkaaminen tuli todella puun takaa. Ikävät epäilykseni Villen kompetenssista ovat siis turhia: hän kyllä tietää mitä tekee, vaikka se voikin vaatia hieman aikaa. Rigel muuttui tuon yhden kohtauksen myötä silmissäni vaarallisen protagonistin asemaan. Heh, Villen kurkunleikkaus tuli niin puun takaa, ettemme huomanneet edes jakaa hänelle kokemusta moisesta. Kampanja on etenemässä hyvään, terävöityvään suuntaan.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 12.4.2008. / 17:17 Viestin aihe:
|
|
|
Kahdeksas pelikerta: Selkä seinää vasten
Viime tiistaina pelasimme sitten taas täydellä miehityksellä. Aiemmin käytettyä nauhuria ei kuitenkaan ollut käytössä, mutta onneksi Villeltä löytyi MP3-nauhoitin. Pienestä koostaan ja olemattomasta mikrofonistaan huolimatta äänitys onnistui hyvin.
Ja niin tapahtui
Tarazed palaa kotiin ja löytää vaimonsa itkemästä avioliittonsa kylmyyttä ja yksinäisyyttään senaattori Ferkabille. Ferkab kysyy vakoilutuloksia ja Sagittan turvallisuudesta, johon Tarazed vastaa Rigelin vetäytyneen piireistä perheeseen kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi. Ferkab käskee Tarazedin vahtimaan, ettei Rigel pääse Sagittan lähelle. Tarazed ylistää Sagittaa ja vaimo poistuu huoneesta huomaamatta. (Ferkab yleisesti ottaen käskyttää Tarazedia tämän omassa kodissa.) Ferkab käskee Tarazedin toimimaan välikätenä Ferkabin vakoojan ja Ferkabin itsensä välillä. Vakooja selvittelee senaattia uhmaavan joukon toimia. Yhteydenpito vakoojan ja Tarazedin välillä tapahtuu eteläisen portin majatalossa. Ferkab ottaa asian hoitaakseen. (20 min.)
Asmidisken kohtauksessa tämä aamun tullen huomaa, miten sissien leiristä lähtee kolmen miehen ryhmä ylimystön asuissa. Octans ryhtyy kouluttamaan Asmidiskea jääseipään käytössä. Octans olennaisesti hakkaa Asmidisken oppituntien myötä. MUTTA SE EI MERKINNYT MITÄÄN. SAAMME NÄHDÄ, MITÄ SIITÄ SEURAA. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (tähtien ritarikunta). Octansin tekniikat ovat kyllä vieraita ja tehokkaita, mutta Asmidiske oppii ne nopeasti. NIIN SIINÄ KÄVI. Mirzamin lääkäri kutsuu Asmidisken luokseen. Octans haluaisi ottaa Asmidisken tähtivalomiekan, mutta Asmidiske ei suostu luovuttamaan asettaan. Mirzam on huonossa kunnossa, mutta selittää, että senaatti on vanhentunut systeemi ja kumous on välttämätön. Senaatti on korruptoinut Orion-isän ja vanhat sotastrategiat ovat tehottomia. Aurinko sokaisee kansan. Ritarien sijaan on saatava kansa liikkeelle ja senaatin sijaan visionääri hallitsijaksi. Mirzam kehottaa Asmidiskea liittymään ryhmään ja Asmidiske suostuu. Octans ei usko, että Asmidiske on sovelias. (28 min.)
Rigel saapuu Hamalin luokse. Eteisessä kirjaston vartija kyselee Alshainista. Rigelin todistuksen mukaan selviää, että aseenkantajan pitäisi olla matkalla kotiin. Rigel menee Hamalin luo; huoneessa on myös vierasmaalainen Zi. Hamal pyytää Rigeliä sisarensa Boteinin henkivartijaksi. Rigel vetoaa omiin ongelmiinsa, perheensä tuhoutumiseen. Hamal selittää, että häntä vastassa on laajempi salaliitto, suurmestaria myöten. Zi kertoo, että tikari, jolla Boteinia iskettiin, oli myrkytetty. Hamal tekee avuntarpeensa selväksi, mutta jättää päätöksen Rigelin vapaan valinnan varaan. Koitähti kuiskaa, ettei Rigelin pitäisi jäädä. Rigel lähtee ja toivottaa tähtien siunausta. (21 min.)
Hamalin kohtauksessa pääsihteeri Heka tulee tapaamaan Hamalia kotirukouskappeliin. Heka on ritarikunnan ylilääkäri ja erikoisaseiden asiantuntija. Hän on järkyttynyt hyökkäyksestä ja kertoo, että myrkky tuhoaa Boteinin elämänilon. Ainoa vastamyrkky on kylvettää uhria suurdemonin veressä. Hamal uhkaa tappaa Hekan, jos tämä valehtelee. Hamal marssii suurmestarin luo, joka tenttaa häntä kaksintaistelusta poisjäämisestä. Vastineeksi Hamal syyttää suurmestaria lipunkantajan vainoamisesta viattomien siviilien kautta, joten suurmestari hyökkää hänen kimppuunsa. (17 min.)
Kuin kollaasia tekisi
Tämä pelikerta tuntui omasta puolestani erityisen antoisalta. Kuten kohtausten kuvauksista näkyy, kuut osallistuivat voimakkaasti kohtauksiin. Monesti aiemmin kohtaukset ovat pyörineet erheen ja sydämen välillä, mutta tällä kertaa erheet olivat itse asiassa sivuroolissa. Tämä tosin saattoi johtua siitä, että minä ja Miika hallitsimme peliä vahvalla kädellä - ryöstimme esimerkiksi Asmidisken kohtauksen Villeltä ihan totaalisesti pelaamalla vahvasti sivuhahmoja. Siitäkin huolimatta pelissä tuntui olevan hyvä pelaamisen fiilis, eli tietoisuus siitä, mihin pyritään. Miika kampitti hahmoja erityisen hyvin ja kiitellä täytyy myös Janin ideoita tarinan suunnasta.
Toinen tälle pelikerralle leimallinen piirre oli vahva kutomistekniikan käyttäminen. Sidoimme ja sovitimme eri tarinapaloja urakalla toisiinsa, onnistuen ajamaan erillisiä juonia toisiaan kohti. Lopputulos on voimallisen synerginen: sissit, joihin Asmidiske on tutustunut, hautovat senaatin kumoamista, mutta Ferkab on jo asettanut heidän keskuuteensa vakoojan ja Tarazed on asetettu tuon vakoojan yhteyshenkilöksi. Rigel surmasi Alshainin, Hamalin aseenkantajan, mutta tätä tietämättä Hamal pyysi Rigeliä sisarensa Boteinin henkivartijaksi.
Kokemuksen jakaminen on edelleen hieno osa itse peliä. Usein kohtauksen tarkastelu on johtanut meidän keskustelemaan siitä, mitä ritarius on. Tämä koskee paitsi siis ritarietiikkaa, myös kysymystä siitä, mikä on ritariuden luonne ja mitä turmeltuminen siten tarkoittaa (ritarikunnian ja -valan laiminlyömistä vaiko jonkin syvemmän ideaalin loukkaamista?). Tämä on sitäkin mielenkiintoisempaa, koska turmeltuneisuus määräytyy konkreettisesti pelifiktion protagonistien esimerkkien kautta. Usein kohtauksen jälkeen kuut esittävät turmeltumissyytöksiä, sydän esittää puolustelunsa ja erhe antaa tuomion; prosessista on tullut miltei formaalinen osa kohtausten purkamista.
Ai niin, protagonistien turmeltuneisuus: Tarazedilla on uupumus (weariness) 1, Rigelillä on kiivaus (zeal) 1, Hamalilla ja Asmidiskella puolestaan kiivaus on 2. Näin jälkikäteen ajatellen olisi ehkä pitänyt pitää enemmän kirjaa siitä, mistä kokemusta on tullut ja mistä valinnoista hahmot ovat turmeltuneet. Listan tutkiminen antaisi ohjan ritarietiikasta puhumiselle.
Sosiaalinen taso
Kuten jo edellä mainitsinkin, tämä pelikerta tuntui erityisen toimivalta. Aloituskohtaus oli erityisen herkullinen, kun annoin kohtauksen hahmot pelaajille ja keskityin itse visualisoimaan tilannetta, leikkaamaan hahmosta toiseen ja ylläpitämään kohtauksen dynamiikkaa. Jani osaa heittää varsin hyvää settiä ja Miika taas on vihdoin saanut oman hahmoni pihteihin Boteinin avulla. Ville pitää paljon miettimistaukoja, mutta kyllä Rigelin ja Hamalin yhteiskohtaus selvästi onnistui puhuttelemaan häntä. Jälleen on todettava Lehmanin olevan oikeassa kirjoittaessaan sääntökirjassa, että emotionaalinen koukku on paras koukku.
Pitkäkestoinen kampanja on myös tuottanut tulosta pelaajien välisten suhteiden kehittämisessä. Kokemukseni on, että pelaajat ovat rentoutuneita pelipöydässä, eli että energiaa ei kulu sosiaaliseen epäröintiin. Totta kai ryhmässä on omat jännitteensä, mutta olemme alkaneet tottua toistemme tyyleihin. Uskallamme kritisoida ja kehua toisiamme, heittää pelin ulkopuolista läppää ja tarvittaessa pidättäydymme siitä ja joustamme tarpeen vaatiessa. Epäilemättä suora puhe on osaltaan auttanut tähän huomattavissa määrin - en voi ymmärtää, miten sitä pystyi nuorempana pelaamaan keskustelematta pelistä & pelaamisesta juuri koskaan. Vaikka totuus kyllä on, että sosiaalisista asioista ei ylipäänsä juuri puhuta yhteisöissä: tilanteet kyllä vaistotaan ja ne joko hyväksytään tai niitä pyritään muuttamaan, mutta harvemmin niistä puhutaan suoraan.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Eero Tuovinen
Arkkikivi
Liittynyt: 20 Syys 2004
Viestejä: 353
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 17.4.2008. / 6:06 Viestin aihe:
|
|
|
|
Kuulostaa siltä, että pelinne laatu on hyötynyt siitä, että olette pelanneet kärsivällisesti pidempää kampanjaa. Hienoa!
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Sam!
Arkkimaagi
Liittynyt: 15 Maalis 2005
Viestejä: 502
Paikkakunta: Helsinki
|
|
Lähetetty: 09.6.2008. / 8:08 Viestin aihe:
|
|
|
No niin, sain sitten vihdoin viime viime viikonloppuna kuunneltua viimeisten pelikertojen nauhat. Tässä siis viimeiset raportit. Näitä on hyvä pohtia myös uuden Capes-kampanjan vuoksi, koska pelit ovat nähdäkseni hyvin samankaltaisia.
Yhdeksäs pelikerta: Pimeys syvenee
Pelikerta oli 20. toukokuuta, eli kokolailla kuusi viikkoa edellisestä pelikerrasta. Muistelen, että olisin jo jossain vaiheessa ollut valmis jättämään kampanjan kesken, mutta jokin minussa sitten päätti, että pelataan nyt vielä. Tein yhteenvedot aiempien pelikertojen kohtauksista, jotka lähetin sähköpostitse muille pelaajille, mutta tietenkään kukaan ei lukenut niitä. Niinpä pelaaminen oli sitten hieman tahmeaa; tuntui, että kaikki aikaisempien pelikertojen hioutuminen oli päässyt katoamaan. Aloitimme kaikki kohtaukset kertaamalla viimeisimpiä tapahtumia, mutta siitä ei ollut ihmeesti apua.
Pelifiktio
Hamal voittaa suurmestarin kaksintaistelussa ja vaatii selitystä suurmestarin vainolle. Botein oli vahinko; tarkoitus oli myrkyttää Hamal. Hamalin suurmestari taas haluaa raivata tieltä, koska lipunkantaja ei hyväksy ritarikunnan sopimuksia demonien kanssa, jollainen Tarazedin ja Tir'naghin liittokin on. Hamal toteaa suurmestarin häpäisseen itsensä ja jättää tämän eloon. Suurmestari huutaa metodiensa toimivan ja kansan säästyneen vain hänen urheutensa tähden, kun Hamal poistuu paikalta. (16 min.)
Tarazed on lähdössä tapaamaan yhteyshenkilöä, kun vaimo Aludra ryhtyy tenttaamaan hänen menojaan. Vaimon sanat saavat aikaan liikahduksen Tarazedin sisimmässä, MUTTA VAIN JOS Tarazed kiroaa vaimonsa tässä kohtauksessa. JA NIIN KÄVI. Tarazed tajuaa, että Aludra todella rakastaa häntä ja vaatii nyt aviovelvollisuuksien täyttämistä. Tarazed selittää etääntyneensä kaikista ihmisistä ja Aludran takertuessa häneen toteaa demonin olevan hänelle todellinen kumppani. Lisäksi Tarazed sanoo tietävänsä Aludran ja Ferkabin suhteesta. (12 min.)
Rigel on matkalla Cassiopeian luo, kun ritarikunnan kokoontumistorvet soivat. Rigel menee kokoontumispaikalle ja kuulee, että suurmestariin kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi ristiretki käynnistetään välittömästi. Rigel antaa joukkueelleen valmistautumiskäskyn ja lähtee Cassiopeian suuntaan. Joukkueen ritarit suhtautuvat epäluuloisesti Rigeliin, joten saadakseen toimivan ryhmän Rigelin täytyy keskittyä nyt ryhmäyttämiseen. Rigel ei muuta mieltään, vaan painuu Cassiopeian luo, tivaten tietoja äitinsä kidnappauksesta. Cassiopeia vaatii Rigeliä laskemaan miekkansa, Rigel huomaa työpöydällä aurinkosymbolisia papereita ja vartijat hyökkäävät ja vievät hänen miekkansa. SE EI MERKINNYT MITÄÄN. SAAMME NÄHDÄ, MITÄ SIITÄ SEURAA. MUTTA VAIN JOS Cassiopeia paljastuu murhanteettäjäksi. JA NIIN SIINÄ KÄVI. Cassiopeia iskee Rigelin kahleisiin ja selittää pahismonologilla, että tähtien aika tulee vaihtumaan auringon ajaksi ja Rigelin asema on toimia uhrina. Koitähti kuiskaa: "Tapa, tapa". Rigel on sidottu, siipiään myöten. MUTTA VAIN JOS köydet on sidottu huonosti. MUTTA VAIN JOS siivet repeävät avaamisen myötä. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (tähtivalosiivet). NIIN EI TULE KÄYMÄÄN (tähtivalosiivet). Rigel katkoo kahleensa avaamalla siipensä, mutta vartijat iskevät vasemman jalan irti. Rigel ei pysähdy, vaan liitää huoneen läpi, nappaa Cassiopeian mukaansa ja lentää kasarmille. PYYDÄT AIVAN LIIKAA (ystävyyden petturi). Rigel pakenee lentäen. JA NIIN TAPAHTUI. (52 min.)
Asmidiske saa Octansilta mahdollisuuden todistaa arvonsa kansanritarina; hänen pitäisi pysäyttää Etelävahtiin kulkeva saattue, joka kuljettaa senaatin tärkeitä asiakirjoja. Asmidiske huomaa, että saattueessa on mukana Rischia ja Orion, joten hän käskee mukana olevat sissit surmaamaan Rischian ja valtaa asiakirjoja kuljettavat vaunut. MUTTA VAIN JOS Orion puolustaa asiakirjoja viimeiseen asti. MUTTA VAIN JOS kukaan ei tunnista Asmidiskea. JA NIIN KÄVI. Vaunut viedään sissileiriin ja Orion istuu vaunuissa puolustusasemissa. Asmidiske haetuttaa paikalle Mirzamin, MUTTA VAIN JOS Mirzam ei selviä hengissä. MUTTA VAIN JOS Orion luovuttaa paperit Mirzamin puheen vuoksi. MUTTA VAIN JOS Orion pettyy molempiin poikiinsa. JA NIIN SIINÄ KÄVI. Haavoittunut Mirzam kuoli isän hylkäämisen aiheuttamaan järkytykseen ja Orion käveli leiristä pois pettyneenä. (17
min.)
Tarazed on kievarilla ottamassa vastaan vakoilutietoja vaunuajurilta, kun vaunuista astuu Sagitta. Sagitta pyytää Tarazedia saattamaan hänet kievariin (koska maineensa vuoksi hän ei voi mennä minnekään parempaan paikkaan). Sagitta alkaa tilittää siitä, miten ritarit ovat kelvottomia miehiä, jotka tappavat saadakseen tanssia hänen kanssaan ja käyvät kaupungin ulkopuolella sotimassa - ritarit ovat hänen silmissään yhtä pahoja kuin demonit. Tarazed yrittää selittää, että ritarit ovat ainoa puolustuskeino, johon Sagitta kertoo ritarien häneen kohdistuvasta himosta. (12 min.)
Pelimekaaninen taso
Kohtaukset osoittavat hyvin, miten selkkausjärjestelmän käyttäminen vaikuttaa kerrontaan. Rigelin kohtauksessa selkattiin, mutta varsin pienistä asioista. Silti siinä oli runsaasti torjumista. Kohtaus ei edennyt jouhevasti. Asmidisken kohtauksessa selkattiin myös, mutta isoista asioista. Dramatiikkaa kehittyi nopeasti, mutta selkkausjärjestelmän käyttäminen tarkoitti myös sen yli loikkaamista. Suuretkaan draamapommit eivät kosketa, jos niitä ei ehdi jäädä kokemaan. Tarazedin ja Hamalin kohtauksissa taas ei selkattu juuri lainkaan, mutta kerronta oli hyvin intensiivistä ja aihetta tiiviisti käsittelevää.
Toisin sanoen, selkkausmekaniikka on hyvä silloin, kun pitää vetää suuria linjoja. Sitä ei kannata käyttää silloin, kun on kyse yksityiskohdista tai halutaan syventyä fiktioon. Oikein käytettynä sillä saa puristettua pois turhat hapuilut ja keskityttyä juonenkäänteisiin ja niiden fiilistelyyn.
Niin tosiaan, kokemusheitot. Niitä jaettiin toisesta ja kolmannesta kohtauksesta sekä neljännessä kahdesti. Muistaakseni kukaan ei edistynyt korruption tiellä.
Sosiaalinen taso
Kampanjan herättäminen koomastaan ei välttämättä ollut paras veto. Ville ja Jani tuntuivat olevan jokseenkin väsyneitä pelaamiseen ja tekivät näin antidramaattisia vetoja, mikä puolestaan oli omiaan ärsyttämään minua, joka halusin kampanjalle hienon lopun. Se, että Miika sanoi Asmidisken kohtausta raamitettaessa "Niin sekin vielä" puki sanoiksi myös minun ajatukseni: pelin mielenkiintoisin hahmo oli Tarazed (ja Hamal siinä määrin kuin heidän tarinansa kietoutuivat yhteen), mutta jouduimme kuitenkin käyttämään kortilla olevaa peliaikaa vähemmän mielenkiintoisten kohtausten läpikäymiseen.
Ryhmän sisäisen jännitteen olisi toki voinut purkaa puhumalla ja tosiasioita hyväksymällä, mutta minä olin typerän härkäpäisesti päättänyt viedä kampanjan päätökseensä. Siltojen polttaminen ja pelaajien jonkinlainen hyväksikäyttäminen ei koskaan ole peliliike.
Viiden kohtauksen jälkeen mietimme, venyisimmekö vielä viimeiseen kohtaukseen, mutta koska se olisi mennyt Tarazedille (hänhän oli ainoa veteraanihahmo, joten vain hänen tarinansa saattoi peliteknisesti päättyä), päätimme vihdoin lykätä sen ensi kertaan. Kalentereiden plärääminen osoitti seuraavan maanantain ainoaksi kaikille sopivaksi pelipäiväksi. Silloin pelattaisiin siis kampanjan finaali.
_________________
-Sami Koponen
Efemeros - Borvarian kullan vuoksi.
|
|
|
Takaisin alkuun
|
|
Keskustelu
