Hell 4 Leather

Joe Prince

Tämä on ulkoisesti aika härön muotoinen tämä pelituote, tämmöinen täysvärinen yhdestä arkista taiteltu 6-sivuinen A4. Itse peli on kuitenkin hintansa väärti, kompakti ja tunnelmallinen yhden session rutistus Crow-elokuvan hengessä. Strukturoitua freeformia, kuuden kohtauksen mittainen. Tykkään keskimääräistä enemmän, koska pelin suuntaa ratkova kortinarvausmekaniikka on brutaalin satunnainen ja inspiroi hyvin kerrontaa. Tämä prätkäjengejä ja okkultismia yhdistävä sävy uppoaa kanssa hyvin, tuntuu että peliä on helppoa pelata tunnelmallisesti. Rakenne on hyvin jäykkä, joten toisiopelaaminen on vähän kyseenalaista muuten kuin ihan kerronnalla fiilistelemisen merkeissä.

Halpa tikki, helppoa suositella jos yhtään nappaa tämä tarinankerrontapeligenre. Voi itse päättää, että puhutteleeko tämän tyylinen kerrontahaaste, jolla peli alkaa:

The Fool begins play by narrating a suitably badass introduction for his character, showing the Rider in his best light. The Fool continues showboating until the player with the Death card reveals it, and describes the Rider's untimely demise.

Peli koostuu oleellisesti tällaisen reseptin seuraamisesta, mitä nyt siinä on kiitettävästi satunnaisuutta. Nämä kerrontahaasteet ovat kuitenkin omasta mielestäni keskimääräistä kivempia, pystyn kyllä lähtemään messiin tuossa tarjottuun interaktioon kostajan esittelemisen ja hänen kuolemastaan päättämisen suhteen, olin sitten Narri tahi Kuolema.