|
|
|
Eero 2009
Tuote: | MSG™ |
Tekijä: | Wood Ingham, Becky Lowe, Benjamin Baugh |
Hinta: | 15.00 € |
Saatavuus: | lopussa |
Elät täydellisessä maailmassa. Elät vapaassa maailmassa. Jokainen päivä tuo tullessaan uusia haasteita. Jokainen päivä tuo uusia tilaisuuksia. Olet oman kohtalosi herra, oma pomosi. Tulevaisuus on valoisa. Tulevaisuus on sinun. Kunhan vain säilytät sielusi.
Ja optio-ohjelmasi.
Tämä peli on tullut markkinoille tosi hiljaa, en ollut kuullut siitä mitään normaaleita kanavia myöten ennen kuin otin mukaani muutaman kappaleen Genconissa. Kyseessä on silti yksi tämän vuoden saaliini parhaita nimikkeitä, pistävä satiiri maailmasta 15 minuuttia tulevaisuudessa ja helppo, hauska pelattava vieläpä.
MSG™:ssä pelaajahahmot ovat suuryhtiön palveluksessa Cyberpunk-tyyliin – tai ennemmin "15 minuuttia tulevaisuuteen", kuten teknotrillerien yhteydessä luonnehditaan maailmaa, joka satirisoi moderneja trendejä. Hahmot ovat globaalikapitalismin ammattilaisia, freelancereita tai aivonsa korporaatiolle myyneitä ihmistietokoneita. Huippulahjakkaita tai säälimättömiä, tai molempia. Heidän tehtävänsä? Yrityksellä on ongelmia, jotka on ratkaistava. Eikä se välitä miten, niin kauan kun tilikirja näyttää hyvältä.
Ovela osa pelin rakennetta on se, että pelimaailmaa ei oikeasti ole, on vain yritys jonka pelaajat luovat yhdessä ja pino skenaarioita, joista yhden kunkin session pelinjohtaja (joka kiertää helposti) valitsee pelattavaksi. Yrityksellä ei tietenkään ole mitään kiinteää toimialaa tai tarkoitusta, eikä pelaajahahmoillakaan lopunperin mitään kiinteää asemaa; kaikki riippuu hetken lyhytnäköisistä tarpeista ja voi muuttua milloin hyvänsä, ja erityisesti muuttuukin aina skenaarioiden välillä pohjustuksena uudelle tilanteelle. Mieleen tulee CSI:n tapainen proseduraali-tv, mitä nyt tässä ne proseduurit ovat korkealle jännitettyä salaryman-draamaa.
Sääntöjärjestelmä MSG™:ssä on elegantisti resurssivetoinen, kaikki on kiinni kulloinkin käytettävissä olevista voimavaroista. Varsinaisesti itseäni pelissä viehättää kuitenkin tapa, jolla se naittaa kevyen työkalusetin poliittiseen ideologiaan – tekstissä on katkeraa intohimoa joka puhuttelee, näin globaaliprekariaatin jäsen kun olen. Poliittinen sanoma (jostain Michael Mooren ja Warren Ellisin välimaastosta, sanoisin) ei ole ylitsekäyvää ja pelin pelaaminen ei edellytä sen hyväksymistä, mutta se inspiroi ja terävöittää toimintaa nautittavalla tavalla.
Tekstisisältö on Eero Tuovisen kädestä, graafinen suunnittelu Jari Tuovisen.
Sivut on kehitetty Firefox-selaimen näkökulmasta, käyttäen niin evästeitä kuin Javascriptiä; Internet Explorer brakaa paikoin karmivasti.