![]() |
|
|
|
---|
Eero 2011
Tuote: | Microscope |
Tekijä: | Ben Robbins |
Hinta: | 20.00 € |
Saatavuus: | lopussa |
Tarinapeli, jossa pelaajat luovat uuden historian. Kukin pelaaja vuorollaan on Linssi, jolla on valta matkata eteen- tahi taaksepäin ajassa ja tarkentaa katseensa aina yksittäiseen kohtaukseen saakka. Linssi palvelee pelaajien uteliaisuutta tämän fiktiivisen maailman suhteen: miksi tämä kaupunkivaltio tuhoutui? Kuka oli ensimmäinen avaruussiirtolainen? Miksi kuningas surmasi omat lapsensa?
Tämä Microscope on tätä nimen puutteesta kärsivää abstraktien pelien genreä, joka on minun näppituntumallani erityisen suosittu Suomessa. Tarkoitan siis Universalista ja sen jälkeläisiä, olen tavannut varmaan puoli tusinaa kotimaista pelisuunnitteluharrastajaa joilla on tätä genreä omissa pöytälaatikoissaan. Pelejä, joissa pelaajat eivät pelaa ensisijaisesti yksittäisiä pelaajahahmoja, vaan joiden ideana on antaa tilaa luovuudelle ja ihan vain keksiä maailmoja, hahmoja, tapahtumia erilaisten sääntöjen rajoissa. Tällaisessa pelissä systeemi on olemassa pelaajien välisten erimielisyyksien ratkomiseksi ja ihanteellisesti kysymyksenasettelujen rajoittamiseksi jotenkin; kun pelin aihe on "mitä tahansa vain keksit", niin luova tyhjiö on aika hurja.
Microscope lähestyy tätä abstraktia tarinanluomisharjoitetta historian käsitteestä käsin. Peli aloitetaan esimerkiksi määrittämällä käsiteltävän historian aihe ja alku- ja loppu-"aikakaudet", mikä ratkaisu paitsi rajaa pelin aihetta myös varmistaa sen, että alusta asti peliprosessin tuottamalla fiktiolla on historian ominaisuus: tiedämme aina kertoessamme tapahtumista ainakin jotain siitä, mitä tulee myöhemmin. Tämä näkyy jännästi pelin konfliktisäännöissäkin: tavallisesti tämän lajin peleissä on aika paljon erilaisia suojasääntöjä, joilla pelaajia estetään pissimästä toistensa saappaille, mutta tässä periaatteena on, että "historiaa ei omista kukaan". Jos toinen pelaaja vuorollaan kertoo, kuinka sota kärjistyi ja se suosikkikaupunkisi tuhoutui ydinaseen jäljiltä, niin se on historiaa se. Historiallisuus myös pehmentää tapahtumia, sillä pelissä ei suinkaan tarvitse edetä aina eteenpäin: joka kerta kun Linssiä vaihdetaan, uusi Linssi voi valita haluamansa hetken pelissä kehitettävältä aikajanalta aiheekseen.
Muuten tämä olisi sellaista mukavaa satuilua tämä peli, mutta tässä on todella makea koukku: kun pelaajat ovat rakennelleet historian yleisiä suuntaviivoja ("Period") ja näihin sisältyviä tärkeimpiä tapahtumia ("Event") vuorottaisen kerronnan keinoin, jossain vaiheessa (olettaen että luova inspiraatio toimii) uteliaisuus herää ja pelaaja päättääkin esittää kysymyksen: miksi, miten tämä asia tapahtui? Tällöin pelaajat raamittavat kohtauksen, jakavat pelaajille hahmot ja hakevat vastauksen kysymykseen roolipelaamalla. Ehdottomasti pelin ydinasioita, tätä peliä ajaa uteliaisuus yhdessä luotua fiktiivistä maailmaa kohtaan. Pidemmän päälle historiasta voikin aivan hyvin nousta tärkeitä aikakausia ja hahmoja, joiden elämään palataan yhä uudelleen, koska ne ovat muodostuvan kokonaisuuden kiinnostavin osa.
Ylivoimainen valtaosa pelin säännöistä jakaa pelaajille auktoriteettia vuorotellen ja järjestelmällisesti. Noppia ei käytetä, eikä varsinaisia hahmojen välisiä ristiriitoja tunneta, mutta pelaajat voivat "puskea" läpi omia ideoitaan yksinkertaisen äänestyssysteemin kautta, mikä ajaa saman asian. Sanottakoon, että vaikka onkin yksinkertainen, niin tämä on myös salaviisas tämä äänestysjärjestelmä, hyvää suunnittelua; pidän erityisesti siitä, että äänestys tehdään ilman neuvottelua ja yhtä aikaa, sokkona muiden pelaajien näkemyksille. Vasta äänestyksen jälkeen ehtii miettimään, että miten tämä valittu suunta nyt sitten roolipelataan ja mitä se merkitsee, minkä uskon edistävän rehellisten, jännittävien tulosten pintaan nostamista. (Moni äänestämällä pyörivä roolipelien selkkausjärjestelmä kärsii liiallisesta vastuunkannosta ja siitä kumpuavasta auteurismista, kun pelaajat päätyvät aina turvallisiin ratkaisuihin.)
Tämä ei ole ollenkaan aina innostava peligenre tämä – kutsutaan sitä nyt vaikka abstraktiksi tarinankerrontakoneeksi – mutta tämä näyttäisi kyllä innostavalta lisältä repertuaariin tämä Microscope. Suosittelen estoitta niin tämän genren vanhoille ystäville kuin uusillekin.
Tekstisisältö on Eero Tuovisen kädestä, graafinen suunnittelu Jari Tuovisen.
Sivut on kehitetty Firefox-selaimen näkökulmasta, käyttäen niin evästeitä kuin Javascriptiä; Internet Explorer brakaa paikoin karmivasti.