Tuhannen ja yhden yön tarinoiden inspiroima tarinankerrontapeli. Pelaajat luovat itselleen hahmot, joilla on kullakin virka sulttaanin hovissa. Toiset ovat ylhäisiä, toiset alhaisia, toiset tyytyväisiä asemaansa ja useimmat kateellisia toisilleen. Yhteistä on kuitenkin se, että kaikki kertovat ja kuuntelevat mielellään ihmeellisiä tarinoita. Tarinoiden kautta hahmot voivat kritisoida sulttaania tai toisiaan, tunnustaa rakkautensa, pilkata ja neuvoa toisiaan kiertoteitse. Paras tarinankertoja saavuttaa kunnioitusta ja voi jopa voittaa vapautensa, paeten hovin ikuista rutiinia ja palaten ulkomaailmaan.

Ensimmäinen osa sarjassa pelinjohtajan apuvälineeksi tarkoitettuja seikkailunsuunnittelun referenssiteoksia. Kirja omistautuu seikkailun valmistelulle satunnaistaulukoista orakuloimalla, eli pelinjohtaja voi valmistaa seikkailunsa viskomalla noppia ja soveltamalla tuloksia oman mielensä mukaan.

Toinen osa sarjassa pelinjohtajan apuvälineeksi tarkoitettuja seikkailunsuunnittelun referenssiteoksia. Tämä sinänsä itsenäinen teos keskittyy hirviöiden kehittelemiseen, eli luvassa on massiivinen määrä taulukoita satunnaisten hirviöiden luomiseen D&D-tyyliseen peliin.

Noppaintensiivinen haasteseikkailupeli. Kukin pelaajista luo itselleen kreikkalaisen tarusankarin, jotka kamppailevat yhdessä jumalten antamien tehtävien toteuttamiseksi. Samalla he kilvoittelevat keskenään kunniasta, eli kokemuspisteistä. Mitään ei saa ilmaiseksi ja pelinjohtaja on resurssiensa puitteissa paitsi värikäs tarinankertoja, myös armoton vastustaja, joka pyrkii johdattamaan sankarit kohtaamaan kohtalonsa ennen aikojaan.

Underground-fantastinen megaluolasto vanhan koulun D&D:iin. 4000 vuotta modernin sivilisaation tuhon jälkeen Maa elää uutta mytologista aikakautta: ihmiskunnan tuolle puolen tavoittelevat velhot hallitsevat torneistaan surkeassa alennustilassa elävää ihmiskuntaa, joka kääntyy jumalina tunnettujen satelliittitekoälyjen puoleen rukouksissaan.

Pelaajahahmot ovat tyttöjä, jotka ovat ystäviä keskenään. Best Friends taipuu tästä peruslähtökohdasta vähän joka suuntaan, niin Sinkkuelämään kuin nuortenkirjallisuuteen. Pelin ytimessä ovat ystävyyden siteet, ja kenties se, miten miessuunnittelija näkee naisten ystävyyden.

Seitsemän vuotta sitten kaikki aikuiset nukahtivat; sitä kutsuttiin Autuudeksi. Kaksi kuukautta myöhemmin muukalaisvihollisen jättiläiskoneet alkoivat tuhota kaupungin infrastruktuuria. Sillä ei ollut väliä, sillä lasten hallitsema maailma oli jo suistunut kaaokseen. Nyt ihmiskunnalla on kuitenkin jälleen toivoa: hereillä pysytelleen aikuisen kokoama joukko nuorisoa on kehittänyt aseen, joka pystyy taistelemaan unimaailmasta tulevaa vihollista vastaan; nyt maailman tulevaisuus on kiinni teistä, piloteista ja ankkureista jotka pystyvät valjastamaan ANIMan voimat!

Tarinavetoinen lähdeteos Burning Empiresiin. Rikasta fiktiota, ei lainkaan sääntöjä.

Runsaalla historiallisella materiaalilla höystetty miljöölähdeteos Burning Wheeliin. Vaikuttavan omaperäinen Japani-lähdeteos ammentaa Heian-aikakaudesta, mikä tekee siitä jo varsin poikkeuksellisen; ninjojen ja miekkakoulujen sijaan peli keskittyy temppelien välisiin uskonsotiin ja jumalallisen keisarin ympärillä pyörivään hovipolitiikkaan, joka joutuu törmäyskurssille provinsseissa kehittyvän bushidon arvomaailman kanssa.

Breaking the Ice on yhdessä sessiossa pelattava kahden pelaajan romanttinen parinmuodostuspeli: pelaajat luovat molemmat oman hahmon ja pelaajat yrittävät yhdessä saada hahmojensa suhteen toimimaan. Aina se ei onnistu, mutta myös epäonnistuneiden suhteiden tarinat osaavat olla koskettavia, kun kaksi ihmistä epäonnistuu keskinäisten väärinkäsitysten ja mielipideristiriitojen setvimisessä.

Capes on supersankaripeli, jossa pelaajien hahmot joutuvat todistamaan olevansa voimiensa arvoisia. Pelissä ei ole pelinjohtajaa, vaan pelaajat kontrolloivat toistensa toimia nykyaikaisen sääntöjärjestelmän voimin. Kukin pelaaja voi hallita useampaa hahmoa tarinan tarpeiden mukaan. Peli rohkaisee pelaajia kamppailemaan tarinan suunnasta tosissaan; tässä ei haeta konsensusta, vaan kilpailuhengen valjastamista luovaksi energiaksi. Lopputuloksena on vikkeläliikkeinen ja kipinöivä tulkinta perinteisestä supersankarigenrestä.

FATE-tyylisellä sääntöjärjestelmällä toteutettu keskiaikainen seikkailupeli. Hyvin minimalistinen ja hillitty, historiallinen toteutus siistillä sääntöjärjestelmällä. Soveltuu hyvin historiavetoiseen, keskiaikaan sijoittuvaan seikkailuun.

Hellboy. Toinen maailmansota eteni kohti loppuaan niin kuin olemme oppineet historiankirjoista. Mutta: mitä lähemmäksi Berliiniä liittoutuneiden joukot pääsivät, sitä selvemmin kävi ilmi, että saksalainen sotakone oli sodan edetessä turvautunut yhä enenevässä määrin "kieroon teknologiaan", okkulttisiin salaisuuksiin ja muihin kauheisiin keinoihin. Vasta sodan loputtua sen selittämättömät tapahtumat löysivät ratkaisunsa. Ja nyt Berliini on jaettu kaupunki, keskellä kylmää sotaa jonka sydämessä käydään salaista kamppailua mysteereistä, joiden olisi parempi jäädä pimentoon.

CoS on Keith Senkowskin kauhufantasiapeli. Se muistuttaa Burning Wheeliä, Call of Cthulhua ja ylipäätään vakavalinjaista, perinteistä roolipelisuunnittelua. Uudenaikaiset ideat pelaajavetoisista tarinankaarista, abstrakteista konfliktinratkaisuista ja muista vastaavista on rakennettu vankan perinteisen ominaisuus+taito-systeemin päälle.

Taikaesinekirja vanhan koulun D&D:iin. Erottuu joukosta autenttisuudellaan; esineet on valikoitu alkuperäisestä ns. "Geneva-järven kampanjasta", joka oli Gary Gygaxin ja hänen lähipiirinsä oma roolipelikampanja 1970-luvulla.

"Vanhalle D&D:lle" (eli oleellisesti mille hyvänsä 70-luvun versiolle pelistä) tarkoitettu seikkailumoduuli, jossa seikkailijat tunkeutuvat jo kauan hylättyyn pahuuden temppeliin. Poikkeukselliseksi seikkailun tekee sen tyyli ja täysin lahjomaton pelinjohtamisen metodi. Vain menestys palkitaan, ja menestys on saavutettavissa vain huolellisella paneutumisella fiktioon, riskinotolla, oikeilla päätöksillä ja ripauksella onnea.

Death's Door on semmoinen pieni, ilkeä piikki, joka jäytää pelaajaansa. Vähän kuin alkuperäinen underground-sarjakuva tai punk-musiikki, Death's Door on yksinkertainen idea, yksinkertainen toteutus.

Pelin alussa kukin pelaaja kirjoittaa paperilapuille viisi asiaa, jotka haluaa tehdä ennen kuolemaansa. Nämä sekoitetaan. Kukin pelaaja nostaa kolme ja tekee hahmonsa näistä unelmista.

Pelin alussa hahmo saa tietää kuolevansa pian. Pystyykö hän toteuttamaan unelmansa?

kill puppies for satanin luojan toinen peli julkaistiin Genconissa 2004. Jos Vincent Bakerin kuvittelee kpfs:n perusteella olevan jotenkin kieroutunut tai yksinkertainen, vuoden sofistikoitunein indie-peli kertoo toista: DiV:ssa pelaajat ottavat kantaakseen Elämän Kuninkaan raskaan auktoriteetin fantastisessa villissä lännessä, jossa Temppelin rajakaupunkeihin lähettämien Jumalan vahtikoirien täytyy päättää uskovaisten riidoista, oli kyse sitten arkisista rakkaushuolista tahi demonien täysimittaisesta hyökkäyksestä. Peli asettaa pelaajien eteen kysymyksen: "Mikä on oikein?" Siihen ei voi välttyä vastaamasta.

Don't Rest Your Headin lähdeteos hulluus-voimista: kullakin DRYH:n pelaajahahmoista on tällainen synkkä, absurdi supervoima, mutta se mitä pelin sääntökirja ei ehkä vie perille, on miten outoja nämä voimat voivat olla!

Engle Matrix -peli tohtorista, joka muuttuu hirviöksi. Jekyll tarvitsee yhä enemmän rohtoa muuttuakseen, ja pian se onkin Hyde, joka tarvitsee rohtoa muuttuakseen Jekylliksi...

Lautapeli/tarinankerrontapeli, jossa pelaajien teini-ikäiset alter egot viettävät yön kummitustalossa. Hahmot tutkivat taloa ja pelaajat kertovat kummitustarinaa, välillä jonkun hahmolta pettää pokka ja tämä karkaa talosta, aamua odotellaan. Jos pelaajalta karkaa hahmo alta, hän rupeaa pelaamaan yhtä kummitustalon hirviöistä.

Dresden Files -romaanisarjaan perustuva maailmareferenssikirja. Kirjasarjan ensimmäisten kymmenkunnan kirjan pohjalta koostettu teos kokoaa kaiken, mitä romaaneissa kerrotaan Valkoisesta neuvostosta, Mustuneen denariuksen ritarikunnasta, keijukaisista, Chicagosta ja oikeastaan kaikesta muustakin, mitä kirjoissa mainitaan edes ohimennen. FATE-pohjainen sääntötulkinta tietenkin, onhan tämä Dresden Files -roolipelin lähdeteos.

Kotimainen roolipeliartikkelikokoelma melko teoreettisella otteella. Käsittelee pääosin erilaisia yleisluontoisia tekniikoita, joita asianharrastaja voi soveltaa omaan pelaamiseensa. Ihannoi sveitsiläistä jalkaväkeä.

Taikaesinekirja vanhan koulun D&D:iin, tavallisesta sellaisesta poikkeava esineiden runsaan taustoituksen ja erikoisuuden vuoksi. Yleensähän D&D:in taikaesineet ovat surullisen kuuluisia kuivakkaasta "+3 myyriä vastaan" -tyylistään joka ei tunnu järin maagiselta, mistä tässä on kyllä päästy yli - tunnelma on lähinnä kuin tuhannen ja yhden yön saduissa.

Fastlane on Alexander Cherryn narrativistinen rulettipeli. Se kuuluu selkeästi pelilajin "kolmanteen polveen", joka on ottanut selviä vaikutteita Sorcererista ja Piruista miehiksi. Fastlanen aiheena on nopea elämä: peli ei ole sidottu mihinkään tiettyyn miljööseen tai genreen, vaan sitä hallitsee ajatus kovista panoksista, kärsimättömistä antisankareista ja sattumasta, joka hallitsee kaikkea.

Pelinjohtajaton, yhden session mittainen veijaritarinapeli. Pelaajat rakentavat räjähdysherkän perustilanteen hahmojensa välille noppaamalla session alussa, sitten kerätään noppia nopeatempoisen peliprosessin kautta ja lopuksi katsotaan noppaa heittämällä, kelle käy hyvin tahi huonosti. Yksinkertainen, mutta hurjan suosittu komedia-pläjäys.

Fight On! -lehden ensimmäiset neljä numeroa paksuna, kovakantisena kokoomateoksena. Massiivinen kokoelma seikkailuita, pelinjohtamisen filosofiaa, taikaesineitä, hirviöitä, ansoja, hahmoluokkia ja kaikkea muutakin sisältöä D&D:n pelaajille.

Fight On! -lehden numerot 5-8 paksuna, kovakantisena kokoomateoksena. Massiivinen kokoelma seikkailuita, pelinjohtamisen filosofiaa, taikaesineitä, hirviöitä, ansoja, hahmoluokkia ja kaikkea muutakin sisältöä D&D:n pelaajille.

Mytologisoiva tarinankerrontapeli inuiiteista ja elämästä Ganakagokin saarella, jumalten ja henkien kansoittamassa arktisessa erämaassa. Sammuvien tähtien menneisyys ja auringon paahteinen tulevaisuus henkilöityvät pelaajahahmoissa, joiden käsissä on saaren kohtalo.

Selviytymiskauhussa on kyse tuntemattomasta uhasta, epätoivoisesta paosta, nopeasta väkivallasta ja uhreista. Joku saattaa joskus selvitäkin.

Näistä asioista on kyse myös Geiger Counterissa, jossa pelaajahahmot pakoilevat yhdessä luotua hirviötä ja kuolevat yksi kerrallaan, kunnes illan päätteeksi harvat selviytyjät saattavat vihdoin voittaa hirviön.

Natsi-Saksan tärkein perintö liittoutuneille sotavoimille oli salainen kirottu tiede - hirviöt, toisten maailmoiden olennot, luonnonlakeja rikkovat aseet, jotka kätkettiin innokkaasti voittajien bunkkereihin ja tutkimusasemille. Nyt, 60-luvun vaihteessa, kylmä sota kääntyy yht'äkkiä kuumaksi. Britannia on liekeissä, ensin hirviöiden ja tautien kohteena - sitten ydinaseen. Jälleenrakennus... mahdollinen?

Seikkailu vanhan koulun D&D:iin 8-12 tason hahmoille. Sulavan jäätikön alta paljastunut torninhuippu mahdollistaa sisäänpääsyn voimakkaan, aikaa kadonneen velhottaren kaikkein pyhimpään. Seikkailijat joutuvat kohtaamaan tornissa monenlaisia vastuksia, mutta palkkiotkin ovat sen mukaiset.

Kevyt tarinankerrontakorttipeli korkeajännitteisestä henkilödraamasta, joka menee välillä aika pahasti yli - eli siis saippuaoopperasta. Pelaajien haaste on viedä tarina kunnialla läpi huolimatta korttioraakkelin kimuranteista haasteista; kuinka sovittaa samaan kohtaukseen murha, syntymä ja aviorikos?

Peli hankalista ja omituisista ihmissuhteista (lue: romansseista) emo-poikien ja punkkarityttöjen tyyliin.

Itse pelin sääntöjärjestelmä on kyllä, kuvituksesta huolimatta, varsin abstrakti ja miljöövapaa: pelaajahahmojen suhteet kypsyvät ja kipristyvät, kunnes jonkinlaisia ratkaisujakin syntyy, jos on syntyäkseen.

saatanalla ei ole varaa isoihin kirjaimiin eikä hänellä myöskään riitä aikaa sinulle, surkeimmalle häviäjälle joka koskaan on kohottanut krusifiksiä väärinpäin. demonit eivät pidä siitä jos amatöörit houkuttavat ihmisiä syntiin joten et voi edes tehdä mitään parantaaksesi asemiasi ainoa mihin kelpaat on koiranpentujen tappaminen.

kpfs on aidoin punk-peli koskaan. Häikäilemättömässä in-your-face-asenteessa ei ole mitään teennäistä. WoD ei ole enää koskaan entisensä tämän pelin jälkeen. KPFS on nyt varastossamme uutena Gencon 2004 -versiona, jossa kaupan päälle pelin toistaiseksi (luojan kiitos) ainoa laajennus, cockroach souffle: mukana säännöt zombeille (luuranko sopii henkivartijaksi, koska se menee kätevästi matkalaukkuun), jaetulle pelinjohtamiselle kpfs:n malliin ja monelle muulle.

"Meksikolainen patti" on tilanne, jossa kaksi tai useampia aseistettuja osapuolia uhkaa toisiaan välittömällä tuholla. Vain valmiutesi ampua hillitsee toista osapuolta, ja jos molemmat haluavat toisen kuolemaa, aseita tuskin onnistutaan laskemaan ilman verenvuodatusta.

Timothy Kleinertin samannimisessä pelissä joukko rikollisia kohtaa toisensa ison ryöstösaaliin tiimoilta. Kaikki epäilevät toisiaan ja joku varmaankin kuolee, ennen kuin rahat saadaan jaettua.

Amerikka, jossa kieltolakia ei koskaan kumottu. Konservatiivisempi, vanhanaikaisempi, rikollisempi. Korruptio rehottaa ja järjestäytyneet rikollisjärjestöt hallitsevat maata. Pelaajien hahmot ovat gangstereita, jotka joutuvat sellaisiin kummisetämäisiin draaman ja suurten intohimojen tarinoihin kunniasta, rikoksesta, nopeasta elämästä ja petturuudesta.

Kataarit ovat yksi katolisen kirkon suurista synneistä, tahra kristinuskon historiassa. 1100-luvulla syntynyt gnostisen kristinuskon haara kielsi apostolisen perimyksen ja korosti dualistista, lihan kieltävää maailmankuvaa, jossa pelastus riippui puhdistautumisriiteistä ja henkilökohtaisesta uskonkokemuksesta. Kirkko koki herätysliikkeen uhkana, joka oli poltettava tulella – yhteistyössä maallisten viranhaltioiden kanssa Rooman kirkko hävitti kataarienemmistöisen Akvalonian (Etelä-Ranskan) kylät ja kaupungit, polttaen kerettiläistä uskonsuuntausta johtaneet perfektit elävältä.

Vuonna 1244 Montsegurin linnaa puolustaneet kataarit saivat valita kuoleman ja käännytyksen välillä. Kumman itse valitsisit?

Elät täydellisessä maailmassa. Elät vapaassa maailmassa. Jokainen päivä tuo tullessaan uusia haasteita. Jokainen päivä tuo uusia tilaisuuksia. Olet oman kohtalosi herra, oma pomosi. Tulevaisuus on valoisa. Tulevaisuus on sinun. Kunhan vain säilytät sielusi.

Ja optio-ohjelmasi.

Jos Gurps olisi tarkoitettu rajattomaan multiversumihyppelyyn, se näyttäisi tältä. Multiverser on suunnattu rajattomaan seikkailuun, jossa pelaajat siirtyvät maailmasta toiseen vähintään kerran sessiossa. Keskeisenä ideana pelaajat pelaavat kuolematonta versiota itsestään, versiota joka kehittyy ja oppii kokemuksistaan loputtomalla matkallaan. Seikkailun lomassa yhä tärkeämmäksi kysymykseksi nousee: mikä on tämän elämän tarkoitus?

Nine Worlds on Matt Snyderin (Piruja miehiksi, Daedalus) kosminen seikkailupeli. Pelin ytimessä on pelaajaohjautuva seikkailu: sääntöjärjestelmä antaa pelaajille voimakkaat valtuudet valita omat seikkailunsa, ja jopa pakottaa nämä puhumaan toisilleen toiveistaan.

Nine Worldsin "yhdeksän maailmaa" ovat aurinkokuntamme yhdeksän planeettaa, jotka pelin villissä fantasiamaailmassa ovat muinaisten kreikkalaisten jumalten valtaistuinmaailmoja. Maailmojen välillä purjehtivat eetterilaivat yhdistävät yhdeksän maailmaa yhdeksi seikkailun universumiksi, jossa pelaajien sankarit joutuvat valitsemaan jumalten, titaanien ja oman vankkumattoman tahtonsa välillä.

Kahdeksan indie-pelin kokoelma. Mukana wuxiaa (Pagoda), 60-luvun agenttitoimintaa (The Agency), WoD kutistettuna pariinkymmeneen sivuun (Pretender) ja niin edelleen. Joukossa on taatusti vähintään kaksi peliä, joita inhoat. Onneksi mukana on myös ainakin yksi, joka yksinään on kirjan hinnan arvoinen, olit kuka hyvänsä.

Humoristinen, kevyt roolipeli luolamiesten elämästä. Elämä ei ole helppoa, kun pitää taistella sapelihammastiikereiden, dinosaurusten ja muiden luolamiesten kanssa elannosta, eikä osaa kuin 2d6 erilaista sanaa.

Sääntövapaa lähdeteos Pembrooktonshiren oudosta pikkukaupungista. 137 sivuhahmoa, joilla jokaisella on omat omituisuutensa ja pienet tai isot salaisuutensa sellaisen brittiläisen tapakomedian tyyliin. Periaatteessa kyseessä on D&D-lähdeteos.

Vapaapainipeli, jossa pelaajat luovat painiliigan ja painijat ennen kuin peto pääsee irti. Peli kohtelee vapaapainin kayfabea totena, eli kulissien taakse ei mennä, vaan uskomattomat ihmiskohtalot ja elämää suuremmat vihollisuudet ovat täyttä totta pelaajahahmoille.

Roolipelaamisopas, joka ammentaa improvisaatioteatterin tekniikoista. Opi olemaan tylsä, tekemään vähemmän töitä, olemaan torppaamatta muiden ideoita ja sitä rata. Tekijä istuu sillalla perinteisen ja progen roolipelitekniikan välimaastossa, joten kirjalla on paljon annettavaa molemmantyylisten pelien harrastajille.

Pieni, käsin koottu vihkonen, joka sisältää kiehtovan pelin luolamiehistä. Hahmot muodostavat heimon, joka elää kielellisyyden partaalla ja koittaa selviytyä kivikautisen maailman vaaroista ja arjesta. Heimo tarvitsee sekä sivistyneitä että eläimellisiä jäseniä, mutta valtataisteluakin on vaikeaa välttää.

"Road trip" on amerikkalainen käsite, jolla ei tarkoiteta mitä hyvänsä automatkaa; road tripin ydinsisältö on usein itse matkustaminen ja kanssamatkustajat, joiden kanssa matkustamisen kokemus jaetaan suurten etäisyyksien harvaan asutussa maassa. Ribbon Drivessa pelaajahahmot matkustavat pelaajien valitseman soundtrackin soidessa mantereen laidalta toiselle.

Roanoken kolonia oli yksi brittikruunun ensimmäisiä asutushankkeita uudessa maailmassa. Vuonna 1587 sata perhettä perusti kylän Roanoken saarelle Chesapeaken lahden eteläpuolelle. Vuonna 1590, laivojen palatessa, koloniasta ei näkynyt jälkeäkään. Vain sana "Croatoan" raapustettuna puunkuoreen.

Krausen peli aiheesta soveltaa Wushu-sääntöjärjestelmää ja sisältää sopivasti historiallista tietoa ja ideoita siitä, mitä kolonialle saattoi todella tapahtua. Kun pelaajahahmot astuvat uuden maailman kamaralle osana tuhoon tuomittua siirtokuntaa, voi ryhmä itse päättää, riittääkö tässä ainesta yhteen sessioon vai kokonaiseen kampanjaan.

Engle Matrix -peli Sherlock Holmesista British Museumissa. Holmesin ihailema Irene Adler on siellä, mutta niin on myös professori Moriarty... eikä rikokselta voida välttyä.

Tulevaisuusshokki on vierauden tuntu, jonka teknologia aiheuttaa. Siitä on kyse Shock:ssa, klassiseen scifi-kirjallisuuteen nojaavassa temaattisessa pelissä. Pelaajat valitsevat itse pelin alussa mistä aiheista haluavat pelinsä kertovan; toiset pelaajat luovat näitä aiheita koskevia "shokkeja" eli teknologisia edistysaskelia, jotka asettavat perinteiset käsityksemme asiasta kyseenalaisiksi.

Pelaajahahmot ovat "solipsisteja", ihmisiä joita maailmankaikkeuden rakennuspalikat kuuntelevat. Hahmot pystyvät tekemään mitä tahansa, mutta ovat samalla vaarassa menettää kosketuksensa konsensustodellisuuteen: vedä liian kovaa ja todellisuus repeää, jättäen sinut omaan maailmaasi. Tasapainoilu voiman ja tukevan jalansijan välillä käy vain vaikeammaksi, mitä kiperämmäksi tilanne käy.

Myyttinen, tarot-pakkaan perustuva sääntöjärjestelmä sankarilliseen fantasiapeliin. Ei sisällä pelimaailmaa, mutta menee mainiosti myyttiseen keskiaikaan, ehkäpä jonkinlaiseen luovempaan Keskimaa-peliin, ja vastaaviin. Suurin rajoite on pelin draamallinen rakenne, jossa hahmot saavat tietää "pimeyden ruhtinaan" aikeista ja päätyvät kampanjan mittaan asettumaan häntä vastaan. Kysymys kuuluukin, onko se heidän joutsenlaulunsa?

Suloinen Agatha on kadonnut. Hän oli ystäväsi, ja olet varma että hän ei ole sellaista sorttia, joka noin vain häipyisi ilmoittamatta. Nyt sinun pitää selvittää, mihin Agatha katosi.

Pullokaupunki on 8-12 tason hahmoille tarkoitettu vanhan koulun D&D-seikkailu. Kyseessä on historiallinen artefakti, eli "ensimmäisen kampanjan", roolipelaamisen isä Gary Gygaxin peliporukan 1970-luvulla pelaama pitkä D&D-kampanja. Tästä ei paljon alkuperäisemmäksi pääse.

James West on erikoinen tapaus: hän on sarjakuvapiirtäjä, joka on myös suunnitellut yhden kuuluisimmista indie-peleistä, Poolin. Pool on erittäin yksinkertainen kerrontavallan jakosysteemi, ja yksi ensimmäisiä pelejä, joissa pelaaja saattaa saada osan pelinjohtajavaltaa tietyissä sääntöolosuhteissa. Ilmainen, tärkeä osa viime vuosien roolipelihistoriaa.

The Questing Beast puolestaan on Poolin sääntöjärjestelmää käyttävä laajennettu peli. Sääntöjä on laajennettu ja tarkennettu käsittelemään pelin erikoista maailmaa, joka kuvataan kirjassa elävästi. Maailma? Kuten nimestä saattaa arvata, TQB sijoittuu englantilaisen Arthur-myytin Britanniaan. Tai sen sarjakuvaversioon, jossa kaikki ihmiset ovat eläimiä. "Furry"-versio, kuten sanotaan. Outoudestaan huolimatta konsepti toimii, ja peli on erittäin värikäs lukukokemus ja helppo pelattava. Erityisen sopiva lapsille ja roolipelaamisen kerronnallisiin puoliin viehättyneille.

OSRIC/AD&D-seikkailu tason 12-15 isolle seurueelle. Syvällä nummilla sijaitsevan punaisen mausoleumin epäillään olevan epäkuolleiden hirviöiden pesäpaikka. Käyttis arkkitehtuuri, vankan keskitason seikkailu.

Suositun mustan komedian lähdeteos, joka esittelee kaksi vaihtoehtoista miljöötä alunperin Uuden Englannin vuosisadan alun yliopistomaailmaan sijoittuneeseen peliin. Darker on 1800-luvun lopun englantilaiseen yliopistoon sijoittuva näkemys, kun taas Overlord sijoittuu amerikkalais-englantilaiseen sotilasyhteisöön toisen maailmansodan loppupuolella. Mukana myös uusia kortteja!

Tieteisfantasia-sävytteinen seikkailu vanhan koulun D&D:iin 5-8 tason hahmoille. Syvällä erämaassa sijaitseva vuorenseinämä kasvaa salaperäisiä, vieraan oloisia kristallimunia, jotka ovat riittävän suuria erikoisen luolaston pesäpaikaksi. Pelaajahahmot ovat saaneet käsiinsä konstin, jolla munien sisään pääsee tunkeutumaan.

Seikkailumoduli vanhan koulun D&D:iin, perustuen maailman ensimmäiseen D&D-kampanjaan. Pelaajahahmot kohtaavat jättimäiseen, taivaaseen kurottuvan pavunvarren, joka lupaa niin vaaroja kuin aarteitakin.

Ensimmäisen tason hahmoille tarkoitettu, aloitteleville pelaajille ja pelinjohtajalle sovitettu vanhan koulun D&D-seikkailu. Astronomivelhon hylätty torni kutsuu seikkailijoita, viekoitellen rikkauksilla ja uhaten tuntemattomilla vaaroillaan.

Myrskyjen, teräksen ja susien aika, peikkojen ja ihmisten aikakausi. Sukujen välissä elävät pelaajahahmot ovat röllimimmejä, eivät ihmisiä eivätkä peikkoja, vaan ulkopuolisia, seikkailijoita ja sovittelijoita, joiden saapuminen nostaa pintaan kätketyt jännitteet ja keskeyttää verisen koston kierteen.

OSRIC/AD&D-seikkailumoduli tason 2-4 seurueelle. Advanced Adventures -sarjan tyylistä poiketen tämä on minihiekkalaatikko, sovelias kampanjan avaukseksi. Mukana on pieni kylä villin erämaan reunalla ja pari seikkailukohdetta seudulla.

Magiaa on aina ollut olemassa, mutta se on mystinen voima jota harvat hallitsevat ja kukaan ei ymmärrä. Historiallisesti se on seurannut sosiaalisia liikkeitä ja järjestäytynyt sorrettujen puolelle. Wyrd is Bondin maailmassa media on vihdoin saanut vihiä ilmiöstä, ja Amerikan suurkaupunkien ghettojen loitsunheittäjät ovat saaneet tilaisuutensa nousta parrasvaloihin.

Taikuus on siis pelissä metafora maineelle ja mammonalle. Hahmosi on köyhä slummien asukas, joka yrittää selvitä, näyttää kovalta ja suojella lähimmäisiään asfalttiviidakon armottomassa elämänmenossa.

Magus on vuosina 1989-2001 ilmestynyt suomalainen roolipelilehti. Lehden viidessäkymmenessä numerossa julkaistiin useita satoja seikkailuita, artikkeleita, novelleita ja arvosteluja. Se on kokonaisuutena tarkasteltuna edelleen ylivoimaisesti merkittävin suomalainen roolipelijulkaisu.

Arkkimagus on yksinkertaisesti täysi kokoelma (numerot 1-50) Magusta, kattaen suomalaisen roolipelaamisen "kultaiset vuodet" ja niitä seuranneen keräilykorttipelien villin aikakauden.

City of Brass on pieni, skenaariopohjainen korttipelin ja roolipelin sekamuoto. Ranskalainen retkikunta tunkeutuu pimeimpään Afrikkaan apunaan vain päättäväisyytensä ja keskinäinen uskollisuus. Kun nälkä, sairaudet ja pimeän mantereen vaarat heikentävät seuruetta kääntyvät matkalaiset väistämättä toisiaan vastaan. Kenen uskollisuus pitää? Kuka uhrataan vaarojen edessä? Syökö sivistynyt herrasmies ruumiita? Vain yksi voi lopuksi löytää tiensä Messinkikaupunkiin...

Torakkapirtelö on lyhyesti sanottuna toinen mokoma kpfs:in omituisuutta. Aivan kuten pelikin, myös lähdeteos on sen arvoinen jo lukukokemuksena - Vincentin vetämä rooli puhuu värikkäästi ja monipuolisesti aaveista, pelinjohtamisesta, zombeista, taikuudesta ja vähän kaikesta muustakin. Mukana on torakkapirtelön resepti, minipeli blow Jonathan Tweet's head off for puppies!!!!! ja niin edelleen. Jopa toinen valmisseikkailu jatkoksi pääteoksen seikkailulle.

Pelinjohtamisen ja seikkailunsuunnittelun opaskirja Cold Cityyn. Hyödyllinen resurssi myös muihin saman sorttisiin agenttitrilleri-peleihin, tarjoaa hyvin työkaluja laajempaa taustatietoa kylmän Berliinin alla kytevistä salaisuuksista.

Ohut, räjähdysherkkä opas Conspiracy of Shadowsin kaveriksi. Oleellisesti sama rooli kuin Whitewolfin pelien pelinjohtajan oppailla, eli sekalainen kokoelma esseitä, seikkailuideoita ja muuta materiaalia. Huomionarvoista CoS:n pelaajille ja muillekin kauhufantasian ystäville on esseiden taso - Senkowski pistää paperille poikkeuksellisen terävää analyysia.

Vaihtoehtohistoriassa kreikkalainen filosofi kehittää ruudin Rooman imperiumin ollessa vahvimmillaan. Nyt ukkossauvoin varustautuneet legioonat varmistavat, ettei imperiumi koskaan kuole.

FVLMINATA panostaa historialliseen realismiin ja antiikin maailman kokemiseen. Sääntöjärjestelmä on verrattain tukeva ja perinteinen. Peli loistaa lähdemateriaalillaan, joka toimii missä tahansa roomalaisaikaan sijoittuvassa pelissä.

Toinen numero James Raggin yhteisöfanzinea. Lehden konsepti on eri pelinjohtajien mielivaltaisten, monimutkaisten ansojen esitteleminen valmiiksi käytettävässä muodossa.

Kolmas numero James Raggin yhteisöfanzinea. Lehden konsepti on eri pelinjohtajien mielivaltaisten, monimutkaisten ansojen esitteleminen valmiiksi käytettävässä muodossa.

Miljöölähdeteos Joshua Newmanin korttiroolipeliin Under the Bed. Pieni, itse korttien mittakaavassa oleva vihkonen, joka selittää lyhyesti Tripitaka-munkin legendan ja säännöt, joilla klassisen kiinalaisen romaanin voi muuttaa roolipelitarinaksi. Pelin sääntöjä rukataan merkittävästi, joten UtB tuntuu tässä jo osin eri peliltä.

Värikoordinoitu noppasetti suosittuun Kätyrin osaan: 12 yhdenväristä neljäsivuista noppaa ja pelin sääntöjen suosittelemat bonusnopat: karmiininpunainen n4, oranssi n6 ja valkoinen n8.

Isäntä on väkevä pimeyden voima, inhimillisten rajoitusten yläpuolelle nouseva varjo. Kätyrin osassa Isännän rammat, mielipuoliset ja harhautuneet kätyrit joutuvat täyttämään herransa ja mestarinsa vääristyneimmätkin toiveet.

Pelin alussa pelaajat luovat Isännän ja kätyrit, joiden tarinasta pelissä on kyse. Kun kätyrit löytävät rakkauden kyläläisten keskuudesta, he löytävät myös sydämestään rohkeuden vastustaa Isäntää. Lopussa Isäntä tuhoutuu, kun hänen kätyrinsä kääntyvät häntä vastaan.

Toisin kuin useimmat tuotteemme, Mechaton ei ole roolipeli, vaan miniatyyritaistelupeli. Suunnittelija Vincent Baker on kuitenkin vahva roolipelisuunnittelija, joka on nyt tehnyt hauskan miniatyyrisotapelin: legoista kootut mechat, jättiläisrobotit, kohtaavat tiiviissä parin tunnin yhteenotossa ja hajoavat kappaleiksi toistensa tulituksesta.

octaNen suunnittelija, Jared Sorensen, on yksi kuuluisimpia indie-pelisuunnittelijoita, joka tunnustetaan valtavirtayhtiöidenkin suunnalta. octaNe on hänen ensimmäinen "iso" pelinsä, sisarteos kohutulle InSpectresille. Pelin erikoinen aihe on psykotrooninen elokuva, eli yksinkertaisesti sanottuna lentävät apinat vs. Elvis-imitaattorit. Koko peli on kuin Amerikka rusennettuna säilykepurkkiin, kokemusta ei voi oikein kuvata lyhyesti.

octaNen sääntöjärjestelmä on Sorensenin I-system, joka omalla erikoisella tavallaan jakaa pelaajien kerrontavaltaa tapahtumien yli: heitä noppaa hyvin, ja saat päättää mitä tapahtuu, heitä huonosti niin pelinjohtaja keksii jotakin ikävää. Yksinkertaista, ja toimii hyvin octaNe-kohtaisilla lisäyksillään, kuten pelin oudoilla hahmoluokilla (meksikolainen vapaapainija, metallimusiikkivelho ja rullaluistelijababe ovat sieltä ymmärrettävämmästä päästä), joita on tusinoittain. Ihan tosi, peli on hintansa arvoinen jo hahmoluokkiensa takia...

Push on indie-aktiivi Jonathan Waltonin vetämä lehtiprojekti. Lehden olisi tarkoitus olla kokeellisesta roolipelaamisesta älyllistävään sävyyn kertova "journal", eli artikkelivetoinen laatujulkaisu. Kussakin numerossa on myös peli tai pari, jotka pyrkivät valottamaan roolipelisuunnittelun kokeellisempia mutkia.

Pushin ensimmäinen numero sisältää kaksi peliä ja joukon muita artikkeleita: Shreyas Sampatin Mridangam on peli intialaisista temppelitanssijoista, jotka kommunikoivat keskenään käsieleillä. Jonathan Waltonin Waiting for the Queen/Tea at Midnight on verkkopeliksi sopiva, tekstiseikkailuja emuloiva roolipeli.

Itse pelin mittasuhteita myötäilevä pieni lähdeteos Primitiveen. Teos on suunnattu pelinjohtajille, jotka hakevat näkemystä kivikautiseen seikkailupelaamiseen: hirviöitä, liittolaisia, mahtiesineitä (seinämaalausmaalit noin muiden ohessa) ja seikkailuraameja.

The Swing on peli realistisesta okkultismista. Vähän pelottavaa, kun Keith Taylor ei kirjassa sano, että se on peli. Tokihan se on, hyvinkin perinteinen roolipeli, mutta kun kirja on alusta asti kirjoitettu ihan kuin se kuvaisi todellisuutta.

Swingin maailmassa TAHTO hallitsee todellisuutta. Ihmiskunnan tahto on heilurin lailla liikahtanut viidensadan vuoden välein mekanistisesta maailmankatsomuksesta mystiseen. Nyt ollaan taas menossa kohti mystistä, ja pelaajahahmot pääsevät katsomaan todellisuuden verhon toiselle puolen. Mukana runsaasti "realistista" taikuutta wiccasta voodooseen ja O.T.O:sta kaaosmagiaan.

Meillä on vielä muutama kappale The Shadow of Yesterdayta, joka on Menneisyyden varjojen alkuperäinen englanninkielinen versio. Peli on säännöiltään sama, mutta suosittelemme suomenkielistä, koska se on meidän mielestämme tietysti selkeämmin kirjoitettu. Lisäksi suomenkielisessä versiossa on jonkin verran lisättyä materiaalia.

Ohut, parin sivun vihkonen. Peli aiheesta, joka tuhoaa ystävyyksiä: fantasiaseikkailijoiden loputon jorina siitä kerrasta, kun tapettiin lohikäärme ja kääpiö melkein putosi saippuapataan, on parasta jättää pelin aiheeksi, sen sijaan että pitkästyttää sillä tuttuja ja ventovieraita pelikaupassa.